Rahaston päämääränä on muun muassa tukea paikallisesti merkittäviä, kestävän kehityksen mukaisia kalavesien kunnostustoimenpiteitä ja turvata vapaaehtoistyöhön perustuvien talkoiden onnistumista.
Rahasto ei kuitenkaan halua ohjata varoja varsinaisiin kalojen istutuksiin.
Tukea voivat hakea mitkä tahot tahansa kuten osakas- ja hoitokunnat, kalastusseurat ja -piirit, vesien tai luonnon hoito- ja suojeluyhdistykset, paikalliset yhteisöt ja talkooporukat tai yksityiset puuhamiehet.
Rahastolta voivat hakea avustuksia myös alan tieteelliset tutkijayhteisöt, yksittäiset tutkijat ja opiskelijat opinnäytetöihinsä, rahaston päämäärää tukevien menetelmien ja laitteiden keksijät, kehittäjät ja valmistajat sekä koulut ja muut oppilaitokset.
Hakuaikaa vielä reilu kuukausi
Hakemukset on lähetettävä huhtikuun puoliväliin mennessä.
Hakemuksen voi muuten tehdä täysin vapaamuotoisesti, mutta siitä on selvittävä seuraavat asiat: hanke, tapahtuma, tutkimus tai muu tarve, haettavan avustuksen määrä, vakuuttavat perustelut, hakijatahon taustatiedot ja yhteyshenkilön kontaktitiedot.
Hakemukset toivotaan mieluiten lähetettävän sähköpostiviestinä osoitteeseen rahasto@rapala.fi.
Hakemuksen voi myös täyttää ja lähettää nettiosoitteessa www.rahasto.rapala.fi, josta saa myös tietoa aiemmista avustuskohteista ja toimintamuodoista.
Mahdollista on lähettää hakemus myös postitse osoitteella Rapala VMC Oyj, Rapala Rahasto, Mäkelänkatu 91, 00610 HELSINKI.
Lisätietoja avustusmenettelystä saa Rapala Rahaston asiantuntijaneuvoston jäseneltä toimittaja Seppo Suuroselta puh. 0400 233339, seppo.suuronen@wmail.fi.
Kahdeksan tonnia Mustijoelle
Viime vuonna Rapala-yhtiön 80-vuotisjuhla-apuraha 8 000 euroa kohdistettiin Mustijoesta elävä lohijoki -työryhmälle.
Ryhmä on toiminut kokoavana voimana saattaakseen kuntien ja muiden alueen toimijoiden yhteistyöllä itäuusimaalaisesta Mustijoesta uudelleen sopivan meritaimenen luontaiselle lisääntymiselle.
Lisäksi Rapala Rahasto jakoi tuntuvia tuhannen euron avustuksia muun muassa Suomen Kalakirjastolle, Vaajavirran yläkanavan poikastuotantoalueen kunnostukseen Jyväskylässä, Gammelbackan purokunnostuksen loppuun saattamiseen Porvoossa ja Parkanon Viinikanjoen taimenkannan edistämiseen
Myös Tornionjoen Matkakosken pohjaa on puhdistettu rahaston tuella jokeen kertyneistä romuista ja roskista sekä tutkittu tunturirautukantojen kestävää hyödyntämistä.
