Kansallispuiston järjestyssäännöt säätelevät pyöräilyn ja ratsastuksen lisäksi tulentekoa, vesiliikennettä, maastoliikennettä, leiriytymistä sekä koira- ja porovaljakkotoimintaa puiston alueella.
Uuden säännön ansiosta pyöräilijät pääsevät kesäaikaan laajemmalle alueelle kansallispuistoon merkityillä ulkoilureiteillä.
Vanhassa järjestyssäännössä pyöräily oli sallittua väleillä Saariselkä-Lutto, Rajajooseppi-Anteri, Kemihaara-Mantoselkä ja Kemihaara-Vieriharju.
Jatkossa pyöräily on sallittua maastoon merkityillä ulkoilureiteillä, mutta myös väleillä Kakslauttanen-Kopsusjärvi, Niilanpää-Suomunruoktu ja Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat ja Kemihaara-Mantoselkä.
Rajajoosepista lähtevien ei tarvitse enää pysähtyä Anteriin, vaan matkaa saa jatkaa Anterinmukkaan, jossa sijaitsee Keskon kämppänä ennen tunnettu autiotupa ja sen yhtä massiivinen sauna.
Pyöräilijöiden matkailupalvelureitiksi tulee väli Kemihaara-Rakitsat, jonka toinen pää on lähellä Korvatunturinmurustaa.
Talvella pyöräilijät voivat liikkua kaikkialla puiston alueella, paitsi huolletuilla laduilla.
Ratsastajat ovat aiemmin voineet liikkua välillä Kemihaara-Mantoselkä ja Kemihaara-Vieriharju. Uudessa järjestyssäännössä ei enää näy jälkimmäistä reittiä Vieriharjuun, vaan väli Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat.
Matkailupalvelureitiksi ratsastukselle annetaan väli Kemihaara-Rakitsat sekä ylempänä UK-puistossa Kakslauttanen-Kopsusjärvi maastouran laavu. Saariselän lähireiteille voidaan tehdä sopimuksia tai suostumuksia ohjelmapalveluna.
Moottorikelkkojen määrä saattaa UK-puistossa myös lisääntyä, sillä luontomatkailuyritykset voivat kuljettaa jatkossa asiakkaita tai harrastaa talviretkituotteiden huoltoajoa myös välillä Kakslauttanen-Niilanpää, Tankavaara-Jorpulipää (Iso Tankavaara) ja 15.3 asti reitillä Kakslauttanen-Kopsusjärvi.
Reitti Kemihaarasta Korvatunturiin säilyy matkailun käytössä. Moottorikelkkailuun yritysten pitää kuitenkin hakea lupa.
Retkeily- ja luontomatkailyvyöhyke tulee
Uusi järjestyssääntö unohtaa vanhan vyöhykejaon, jossa UK-puisto jaettiin perusosaan, erämaaosaan ja rajoitusosaan.
Jatkossa puistossa puhutaan retkeily- ja luontomatkailyvyöhykkeestä, jossa leiriytyminen on kielletty muualla paitsi tupien, laavujen ja tulipaikkojen läheisyydessä.
Syrjävyöhykkeellä voi leiriytyä missä vain, paitsi Paratiisikurussa, Lumikurussa sekä Raja-Joosepin museoalueella ja kolttakentillä. Määräykset eivät koske paikallisia asukkaita.
Tulenteko on kiellettyä retkeily- ja luontomatkailyvyöhykkeellä muualla paitsi tarkoitukseen rakennetuilla paikoilla.
Syrjävyöhykkeellä tilapäinen tulenteko on sallittua risuista, kuivista oksista sekä pienistä juurakoista. Tulentekoa koskee sama rajoitus kuin leiriytymistä.
Uudet järjestyssäännöt löytyvät Metsähallituksen Internet-sivuilta. Sääntöihin voi vielä hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Kuva: MattiPaavola (Oma teos) [CC BY-SA 3.0 tai GFDL], lähde: Wikimedia Commons
