Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2016 yli 2,8 miljoonaa käyntiä. Kasvua edellisvuoteen on seitsemän prosenttia, ja kävijöiden lähiseudulle jättämän rahankäytön vaikutus kasvoi 21 prosenttia.

Kasvun taustalla ovat Metsähallituksen vahvat kumppanuudet, sillä kansallispuistojen palveluja ja tunnettuutta on kehitetty yhdessä matkailuyritysten ja muiden toimijoiden kuten kuntien ja maakuntien kanssa.

Luonto- ja historiakohteiden kävijöiden kokemista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on nyt ensimmäistä kertaa laskettu niin sanottu hyvinvointi-indeksi. Yli 80 prosenttia kävijöistä kokee, että käynti kohensi terveyttä ja hyvinvointia.

Kaikkien 39 kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikalliset kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 178,9 miljoonaa euroa ja 1 774 henkilötyövuotta.

Kaikilla valtion kuudella retkeilyalueella ne olivat vastaavasti 13,3 miljoonaa euroa ja 142 henkilötyövuotta.

Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden lisäksi käyntimäärät ja paikallistulovaikutukset on laskettu Metsähallituksen hoidossa olevilta historiakohteilta sekä eräiltä suosituilta luonnonsuojelualueilta.

Pallas-Ylläs tuottaa parhaiten

Rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi, ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi.

Vuonna 2016 paikallistaloudellisesti merkittävimmät puistot olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (60,0 miljoonaa euroa), Urho Kekkosen kansallispuisto (21,7 miljoonaa euroa), Kolin kansallispuisto (19,1 miljoonaa euroa), Oulangan kansallispuisto (18,9 miljoonaa euroa) ja Pyhä-Luoston kansallispuisto (13,7 miljoonaa euroa).

Suomen luonto oli viime vuonna esillä monissa kansainvälisissä medioissa matkailun vetovoimatekijänä.

Kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvulle onkin hyvät edellytykset. Tämä edellyttää kuitenkin parempia matkailupalveluja: sekä hyviä peruspalveluja kuten reittejä ja digitaalisia palveluja, että matkailutuotteita, joita kehitetään Metsähallituksen ja matkailusektorin yhteistyönä.

Hyvä panos-tuottosuhde

Valtio eli Metsähallituksen Luontopalvelut rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin.

Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin. Kansallispuistojen rahoituksen panos-tuotto-suhde arvioidaan yli 10 euroksi.

Luontopalvelujohtaja Timo Tannisen mukaan Metsähallituksen Luontopalvelujen euromääräinen panostus kansallispuistojen palveluihin ei ole kasvanut, mutta kävijöiden rahankäytön paikallistulovaikutus sen sijaan on.

– Olennaista näyttääkin olevan se, että Metsähallitus on kohdistanut palvelut kysynnän mukaan eli sen mukaan mitä kävijät toivovat ja missä on suuri kävijäpotentiaali.

Luonto tervehdyttää

Luonto- ja historiakohteilta on ensimmäistä kertaa laskettu niin sanottu hyvinvointi-indeksi. Laskennassa oli mukana 23 kohdetta vuosina 2013-2016.

Kävijät arvioivat käynnillä kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset, ja niiden keskiarvo oli 4,25 asteikolla 1-5. Kävijöistä 82 prosenttia kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, ja kävijät arvioivat ne noin 100 euron arvoiseksi.