EU-LIFE -hankkeen toteuttaa Metsähallitus yhdeksän hankekumppanin kanssa. Hankkeen rahoittavat yhdessä Euroopan unioni, Suomen valtio, kaikki hankkeen toteuttajat sekä Suomen Metsästäjäliitto.

Hankkeen aluksi selvitetään maamme peurakannan tila sen nykyisillä levinneisyysalueilla Kainuussa ja Suomenselällä.

Kainuun kanta on jo pitkään taantunut, mutta Suomenselän tilanne on vakaampi. Suomessa tiedetään olevan parisen tuhatta metsäpeuraa, ja suunnilleen saman verran metsäpeuroja arvellaan elävän Venäjän puolella.

Metsäpeura kuoli meiltä aikanaan sukupuuttoon liiallisen pyynnin myötä.

Laji kuitenkin palasi itärajan takaa Kainuuseen sodan jälkeen. Tästä kannasta yli 30 vuotta sitten Suomenselän keskiosiin tehty palautusistutus onnistui yli odotusten, ja sinne on muodostunut suhteellisen vahva metsäpeurakanta.

Ilman istutuksia metsäpeuran tilanne olisi pelkän Kainuun kannan varassa lohduton, sillä Kainuun peurojen ahdingon tärkein välitön syy on koko 2000-luvun ollut suurpetojen saalistuspaine, ja kanta on pudonnut alle puoleen.

Peura tuodaan etelämmäksi

Palautusistutukset ovat näkyvin osa uutta metsäpeurahanketta. Kohdealueena on eteläinen Suomenselkä.

Metsäpeuroja siirretään ensin luonnosta ja eläintarhoista palautusalueille rakennettaviin aitauksiin.

Etelä-Pohjanmaalla Lauhanvuoren kansallispuiston ja Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuiston tuntumaan suunnitellaan siirrettävän 10–15 peuraa.

Metsähallituksen tukena ovat Korkeasaaren, Ähtärin ja Ranuan eläintarhojen asiantuntijat yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden ja Suomen riistakeskuksen kanssa. Myös vapaaehtoisia tarvitaan apuna palautusistutusten monivuotisen tarhausvaiheen aikana.

Toisessa vaiheessa vapautetaan siirrettyjen peurojen tarhassa syntyneitä jälkeläisiä luontoon 1,5–2 vuoden ikäisinä.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Janne Pitkäsen mukaan palautusistutusten kohdealueilla ei ole elänyt peuroja yli puoleentoista vuosisataan.

– Palautus varmasti herättää paikallisten keskuudessa kysymyksiä. Niihin tullaan vastaamaan. Lauhanvuoren ja muutaman muun ehdolla olleen kohdealueen tuntumassa asiaa valmisteltiin jo muutama vuosi sitten, ja paikalliset näkemykset olivat lopulta varsin positiivisia, Pitkänen kertoo.

Seitseminen on istutuksen kohdealueena uusi, joten hanka alkaa sidosryhmien kuulemisella. Tilaisuudessa on tarjolla myös kokemusperäistä tietoa ja vertaistukea Suomenselän peura-alueelta.

Metsäpeura ja poro pidetään erillään

Hankkeen aikana tullaan myös vahvistamaan Ähtärin, Karstulan ja Soinin alueella elävää pientä metsäpeuraosakantaa muutaman kuukauden totutustarhausvaiheen jälkeen tehdyin vapautuksin.

Lisäksi hanke pyrkii Kuhmon ja Suomussalmen välistä peura-aitaa parantamalla estämään metsäpeuran risteytymistä poron kanssa.

Muita hankkeen tavoitteita ovat metsäpeuran eläintarhakannan perimän monipuolistaminen, peuran elinympäristöjen parantaminen, ihmisten tietoisuuden lisääminen ja metsäpeuran kuolleisuuden vähentäminen.

Hankkeessa myös päivitetään vuodelta 2007 peräisin oleva kansallinen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma, sekä laaditaan opas metsäpeuran huomioon ottamisesta talousmetsissä.

Hanke alkoi 1.10.2016 ja toteutuksesta vastaa Metsähallituksen eräpalvelut. Sen kumppaneina hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus, WWF Suomi, Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Metsähallituksen Metsätalous Oy sekä Ranuan, Korkeasaaren ja Ähtärin eläintarhat.

Projektipäällikkönä työskentelee FM Sakari Mykrä Metsähallituksen Porin toimipisteessä.

Hankkeen budjetti on 5,16 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoittama osuus on 3,05 miljoonaa euroa (60%).

Suomalaisista osarahoittajista merkittävin on maa- ja metsätalousministeriö 1,32 miljoonan euron osuudellaan. Muita kotimaisia rahoittajia ovat ympäristöministeriö, kaikki hankekumppanit sekä Suomen metsästäjäliitto.

(Metsähallituksen tiedote 26. lokakuuta 2016)