Lemmenjoen historiallista ja nykyistä kullankaivuta esittelevä reitti tehdään Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuella sekä Metsähallituksen luontopalvelujen, Inarin kunnan, Lapin kullankaivajain liitto ry:n ja Kultamuseon yhteistyöllä.

Kullankaivu on yksi osa Lemmenjoen kansallispuiston historiaa ja osin ristiriitaistakin nykypäivää, ja alueen kullanhohtoisuudella on suuri merkitys retkeilijöiden vaelluskohteen valinnalla.

Huolimatta kullan merkityksestä Lemmenjoelle, ei sitä ole juuri alueella esitelty. Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuki 138 000 euroa ja Inarin kunnan 15 000 euroa sekä Metsähallituksen luontopalvelujen 44 000 euron panostus hankkeeseen korjaa tämän puutteen.

Lisä matkailutarjontaan

Metsähallituksen luontopalvelujen, Inarin kunnan, Lapin kullankaivajain liitto ry:n ja Kultamuseon yhteinen Lemmenjoen kultareitti –hanke tuo esille kullankaivun historiaa ja nykyisyyttä Lemmenjoella.

Noin 30 kilometriä pitkä reitti kulkee olemassa olevia retkeilyreittejä seuraten keskeisten kullankaivualueiden kautta Kultahaminasta takaisin Lemmenjokivarteen Morgamojan alajuoksulle.

Reitillä esitellään kullankaivun menetelmiä ja merkitystä, alueen kullankaivajia, kullan geologiaa kullankaivuuseen liittyviä kiistakysymyksiä unohtamatta.

Kultareitti-hanke tuo kultahistorian osaksi lähialueiden matkailutarjontaa, lisää luonto- ja elämysmatkailun vetovoimaa ja tarjoaa uuden tuotemahdollisuuden alueen yrittäjille.

Retkeilijöiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta parannetaan myös kohentamalla reittejä ja muita retkeilyrakenteita. Retkeilijät esimerkiksi opastetaan vain turvallisille kohteille, joihin on kaivospiirin haltijan lupa.

Hanketyö aloitetaan tämän vuoden lopussa ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kultaryntäys 1940-luvulla

Ensimmäinen tieto Lemmenjoen kullasta on jo vuodelta 1867, mutta vasta 1940-luvun löydöt saivat aikaan kultaryntäyksen. Siitä lähtien alueella on ollut kullankaivuta, ja se ansaitsee esilletuomisen.

Nykyään alueella on 25 kaivospiiriä ja parikymmentä lapiokaivuseen oikeuttavaa kullanhuuhdontalupaa.

Kansallispuistossa on runsaasti merkkejä kaikenikäisestä kullankaivusta vanhoista rivinteerauksista kaivinkoneisiin ja kultakämppiin. Nyt niistä kiinnostavimmat esitellään retkeilijöille.

(Metsähallituksen tiedote 3. kesäkuuta 2016)