M74-oireyhtymän voimistumisesta saatiin Luonnonvarakeskuksessa (Luke) viitteitä jo viime syksynä, kun tietoon tuli, että kilohailin vuosiluokka 2014 oli erittäin runsas.

Itämeren pääaltaalla lohi syö lähinnä kilohailia, joka on lähes kaksi kertaa niin rasvaista kuin lohen ravintokokoinen silakka. Tutkimuksissa on todettu, että tiamiinin eli B1-vitamiinin puutos johtuu hyvin runsaasta, rasvaisesta ravinnosta.

Rasvaiset kilohailit sisältävät Luken tutkimusten mukaan runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja. Ne hapettuvat herkästi, mikä lisää tiamiinin kulutusta lohen kutuvaelluksen ja paaston aikana.

Lohen suu menee ruuan suhteen kiinni jo meressä kutuvaelluksen lopulla. Paasto alkaa kesäkuussa, kun lohi nousee jokeen ja kestää lokakuussa tapahtuvaan kutuun asti.

Kilohailiruokavalion vuoksi tiamiinia ei enää riitä tarpeeksi siirrettäväksi emolohessa kehittyvään mätiin.

Puutos näkyy myös Ruotsissa

Tiamiinin puutoksesta alkoi näkyä viitteitä jo viime syksynä, kun tutkijat seurasivat kudulle nousseiden emojen mädin tiamiinipitoisuuksia.

Luonnonvarakeskuss ennakoi, että tänä vuonna enimillään viidenneksellä emoista on mädissään niin vähän tiamiinia, että niiden poikaset tulevat kärsimään jonkinasteisesta tiamiininpuutoksesta. Joko kaikki tai osa näistä poikasista kuolee ruskuaispussivaiheessa touko-kesäkuussa.

M74-oireyhtymän esiintymistä seurataan vuosittain Simojoen lohien mädin tiamiinipitoisuuksien ja koehaudontojen avulla. Kuolleisuustiedot saadaan Keminmaan kalanviljelylaitoksen koehaudonnoista poikasten ruskuaispussivaiheen päätyttyä.

Viime syksynä mätinäytteitä saatiin vain 19:stä Simojokeen kudulle nouseessa lohesta. Mädin tiamiinipitoisuudet lohilla olivat huomattavasti pienempiä kuin viitenä edeltävänä syksynä.

Tiamiinia on analysoitu myös Ruotsin Daljokeen ja Uumajanjokeen nousseiden lohien mädistä. Tulosten perusteella näissä joissa M74-kuolleisuus on jopa suurempi kuin Simojoen lohissa.

M74-oireyhtymä yllätti tutkijat 1990-luvun alussa ja pahimmillaan se oli vuosikymmenen alkupuolella, kun kilohailikanta voimistui peräkkäisten runsaiden vuosiluokkien ansiosta. Neljä viidestä emolohesta kärsi tuolloin pahasta tiamiininpuutoksesta ja kaikki niiden jälkeläiset menehtyivät oireyhtymään useana vuonna.

Oireyhtymä lähes hävisi 2010-luvulla, kun turskakanta vahvistui ja kilohailikanta pienentyi. Useana viime vuonna Simojoen lohissa ei esiintynyt lainkaan M74-oireyhtymää.