Lemmenjoen kansallispuiston pohjoispuolella on paikka, jossa pieni oja laskee jokeen. Ojan kupeessa on muutaman neliön kokoinen hirsistä rakennettu autiotupa, joka on nimetty sen sijainnin mukaan. Tuvan nimi on Paskaoja.
– Suurin osa suomalaisista autiotupien nimistä tulee suoraan paikan nimestä, kertoo Pirjo Rautiainen Lapin luontopalveluista.
Joskus tuvan nimi viittaa pieneen luonnonmuodostelmaan, kuten juuri ojaan tai vaikka lahteen, niin kuin Karhulahden kota samannimisessä lahdenpohjukassa Repovedellä. Toisinaan taas tupa saa nimensä kokonaisen taajaman mukaan, kuten Haimoon kammi Vihdin Haimoossa.
Paskaoja ei ole ainoa kummalliselta kuulostavan paikannimen saanut autiotupa. Esimerkiksi Joutsijärvellä Porin edustalla voi viettää yönsä Sisälmystenlahti-nimisellä kämpällä – jos uskaltaa. Mutta mikä olisi oikeaoppinen eväs ojan mukaan nimetyssä Vellinsärpimä-tuvassa: kauravelli vai porokeitto?
Muitakin kuin sijaintiin liittyviä nimeämistapoja on.
– Joskus tuvat nimetään niiden rakentajan mukaan. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on Montellin maja, jonka rakensi alun perin alueen metsänhoitaja Justus Montell. Keskon kämpäksi taas kutsutaan Keskon retkeilykerhon rakentamaa autiotupaa Urho Kekkosen kansallispuistossa, Rautiainen kertoo.
Monen autiotuvan nimi kertoo menneistä ajoista. Esimerkiksi Kultala-nimisiä autiotupia, joita on ainakin Lemmenjoen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaa-alueella, ovat alun perin käyttäneet kultamiehet. Myös tukinuittoon viittaavia nimiä on lukuisia, esimerkiksi Uiton kämppä Rautavaaralla ja Uittipiekka Savukoskella.
Autiotupien joukossa on muutama täysin poikkeava nimi, esimerkiksi Saariselällä sijaitseva Karvaselän kummituskämppä.
– Kummituskämppä sijaitsi ennen postipolulla, nykyisen Inari-Kittilä-tien varrella. Siellä kerrotaan kummitelleen, Kirsti Magga Saariselän luontopalveluista kertoo.
Tarinan mukaan yöpyjät saattoivat öisin havahtua ääniin, kuten halkojen hakkaamiseen ja oven availuun. Äänten aiheuttajaa ei yleensä nähty, mutta sen uskottiin olevan erään kauppamatkalla kadonneen kauppiaan haamu.
Ehkä kaikkein kummallisin nimi on kuitenkin kaukana Muotkatunturin erämaassa Vuorggotseajavren rannalla sijaitsevalla autiotupa Hotelli Ramada Presidentillä. Ylevä nimi lienee hieman sarkastinen, sillä katsoessa valokuvia vinosta lautahökkelistä homeen hajun voi melkein haistaa.
Nimen alkuperä selviää vanhasta Apu-lehdestä. Siinä kerrotaan lappilaisesta riekonpyytäjästä, joka käytti metsästysretkillään tupaa levähdyspaikkanaan. Jutun mukaan tuvan pöydällä olevan vieraskirjan ensimmäiset merkinnät ovat joulukuulta 1995. Silloin joku satunnainen erämaankulkija on nimennyt paikan Hotelli Presidentti Ramadaksi.
Ilmaiset yöt hotellissa ovat kuitenkin ohi, sillä se on ollut lukittuna vuodesta 2013.
70-vuotias Tunturilatu vetoaa autiotupien puolesta
Tunturilatu ry juhlii tänä vuonna pyöreitä. Juhlavuoden teemaksi on valittu Suomen autiotupajärjestelmä, jonka puolesta yhdistys on laatinut vetoomuksen. Vetoomuksessa kehotetaan sekä tupien ylläpitäjiä että käyttäjiä huolehtimaan tupien kunnosta.
Yhdistyksen jäsenet levittävät vuoden aikana vetoomuksia autiotupiin ympäri Suomea. Tupiin viedään lisäksi juhlavuoden tulitikkuaskeja.
Tunturiladun autiotupavetoomusta levitetään ympäri Suomea.
