Hakuninmaanojan perkaukset havaittiin huhtikuun ensimmäisellä viikolla, mikä aiheutti Helsingin Perhokalastajissa epäuskoisen huokauksen.
Mätäjokeen johtavaan Hakuninmaanojaan oli ehditty kotiuttaa äärimmäisen uhanalaista taimenkantaa. Alue on myös vaarantuneen koskikaran talvehtimisaluetta ja muun muassa vetiäisiin kuuluvan, silmälläpidettävän ja harvinaisen luisturin, puolivesiluteen elinaluetta.
Perhokalastajien mukaan Hakuninmaanojassa oli ennen perkausta myös taimenen lisääntymiseen sopivaa luonnonsoraa ja kivikkoisia virtapaikkoja.
Helsingin Perhokalastajat on ehtinyt tehdä Hakuninmaanojan perkaamisesta jo vireillepanopyynnön Uudenmaan ELY-keskukselle. Yhdistys pyytää keskusta selvittämään, onko Hakuninmaanojan perkaaminen tapahtunut vesilain mukaisesti.
Yhdistys muistuttaa, että Mätäjoessa, Hakuninmaanojan ojitusalueen alapuolella on vuodesta 2009 alkaen tehty joka kevät ja syksy talkootöitä virtavesiluonnon hyväksi ja äärimmäisen uhanalaisen taimenkannan palauttamiseksi Mätäjoen vesistöön.
Jokeen on tehty kymmeniä aareja taimenten lisääntymisalueita sekä poikasalueita.
– Jos Hakuninmaanojan ojitusten aiheuttamaa vahinkoa ei pikaisesti korjata, tulevat ojituksesta seuraavat kiintoainekulkeumat olemaan pitkäkestoiset ja monilla mittapuilla myös erittäin vahingolliset vesistölle ja sen eliöstölle mukaan lukien uhanalainen taimen, yhdistys toteaa ELY-keskukselle jättämässään selvityspyynnössä.
Avo-oja hulevesille
Rakennusvirasto on pitänyt Hakuninmaanojaa pelkkänä hulevesiä kuljettavana avo-ojana , jonka ensisijaisena tavoitteena on asuinalueiden kuivatuksen takaaminen.
Viraston vastauksen mukaan Hakuninmaanojaa on perattu, jotta varmistetaan Kuninkaantammen hulevesien johtaminen ja viereisten asuinalueiden kuivatus. Hanke on rakennusviraston ja Helsingin Seudun ympäristöpalveluiden (HSY) yhteishanke. Perkauksen urakoitsija on Stara.
– Helsingin kaupungin pienvesiohjelmassa on määritelty luontoarvoiltaan merkittävimmät purot. Hakuninmaanoja ei ole niiden joukossa, toteaa Rakennusvirasto tiedotteessaan.
Perkaus liittyy Kuninkaantammen rakentamiseen ja sen tarkoituksena on hallita alueelta purkautuvien hulevesien määrää, virtaamaa ja laatua siten, etteivät ne maankäytön toteutuessa muutu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna.
Hulevedet on tarkoitus käsitellä rakenteilla olevan Helene Schjerfbeckin puiston alueelle ennen niiden päätymistä Hakuninmaanojaa pitkin Mätäjokeen.
Kaupunkilaispalautteen ja siinä esitettyjen kalastovaikutusten vuoksi Rakennusvirasto on toistaiseksi keskeyttänyt perkaustyöt alueella.
– Hakuninmaanojaan kohdistuvista jatkotoimenpiteistä Helsingin kaupunki on pyytänyt kannanottoa Uudenmaan ELY-keskukselta. Lisäksi samalla on tarkoitus tarkastella ojien perkausten luvanvaraisuutta laajemmin ELYn asiantuntijoiden kanssa, virasto tiedottaa.
Kymmeniä tuhansia sijoitettu
Mätäjokeen kohdistui viimeksi kolme vuotta sitten mittava tuho Teknos Oy:n liuotinpäästön vuoksi.
Yhtiö on päästön jälkeen rakennuttanut Mätäjokeen vanhan padon tilalle kymmeniä tuhansia euroja maksaneen luonnonmukaisen tekokosken, jotta uhanalaisilla taimenilla olisi mahdollisuus palata mereltä jokeen sukuaan jatkamaan.
Helsingin Perhokalastajat toivoo, että Hakuninmaanojaan kohdistunut ojituksen aiheuttama eroosio ja kiintoaineskulkeuma saataisiin nopeasti katkaistua ja estettyä.
– Tuhoutuneiden luontaisten kivi- ja sorapohjaisten virtapaikkojen kunnostaminen voidaan tehdä vasta tämän jälkeen.
– Toimenpiteillä varmistetaan, että Mätäjoen kunnostamiseen osallistuneiden vapaaehtoisten, yritysten ja kaupungin virkamiesten tekemä työ ei valu hukkaan.
Lupa vai ei?
Rakennusviraston mukaan Hakuninmaanojan perkaukseen johtanut puistosuunnitelma, joka sisältää Helena Schjerbeckin puistoon rakennettavat viivytys- ja saostusaltaat hulevesille, hyväksyttiin Helsingin kaupunginhallituksessa 20. tammikuuta 2014.
Taimenaktiivit ovat Rakennusviraston tiedotteen jälkeen ottaneet yhteyttä virastoon ja selvittäneet, että perkauksia ei mainita lainkaan kaupunginhallituksen hyväksymissä suunnitelmissa.
Välttämättä perkauksista ei ole tiennyt edes Rakennusvirasto, joka antoi urakan kaupungin rakentamispalvelulle Staralle.
Vahvasti vaikuttaa siltä, että toteuttaja on tehnyt perkauksen omalla päätöksellään, eikä sille ole pyydetty hyväksyntää työn tilajaalta eli Rakennusvirastolta tai maksajalta, Helsingin Seudun ympäristöpalveluilta.