Kalat voivat lisätä metaanin mikrobiologista hapetusta järvessä syömällä mikrobeja ravinnokseen käyttävää eläinplanktonia. Tämä vähentää järvistä ilmakehään vapautuvan metaanin määrää.

Professori Roger Jonesin johtamassa hankkeessa pieni kalaton metsäjärvi jaettiin muoviverholla kahteen osaan, joista toiseen istutettiin kaloja. Kalojen lisäys toistettiin kolmena vuonna. Samalla seurattiin kalojen vaikutusta eläinplanktoniin, metaania hapettavien bakteerien ja metaanipäästöjen määriin.

Tulosten mukaan järvestä ilmakehään vapautuvan metaanin määrä oli lähes kymmenkertainen järven kalattomalla puolella.

Nyt julkaistut tulokset ovat ensimmäinen osoitus siitä, että selkärankaiset kuluttajat voivat vaikuttaa ravintoverkkojen rakenteeseen ja toimintaan aina mikrobitasolle asti. Siten ne voivat vaikuttaa mikrobien säätelemään hiilen kiertoon ja esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin.

Merkittäviä lähteitä

Suomalaiseen maisemaan tyypillisesti kuuluvat humuspitoiset metsäjärvet ovat myös maailmanlaajuisesti yleisiä ja merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä.

Tutkimuksen merkittävyyttä ilmastonmuutoksen kannalta lisää se, että metaani on yli neljä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu verrattuna hiilidioksidiin.

Yliopiston mukaan tutkimus osoitti, miten ravintoverkon rakenteella kaloista aina mikrobitasolle on merkitystä järvien ja ilmakehän vuorovaikutuksessa.

Tutkijat painottavat tarvetta yhdistää ekosysteemitason tutkimuksessa ravintoverkkojen kaikki tasot ja biogeokemialliset prosessit.

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.