Luonnonvarakeskuksen (Luke) koeravustusten perusteella täplärapukoirata saadaan hyvin saaliiksi kauden alussa ja täplä- ja jokirapunaaraita 2-3 viikkoa myöhemmin.

Yllättäviä muutoksia rapusaaliin kehitykseen voivat aiheuttaa muun muassa nopeat lämpötilanvaihtelut.

Viime kaudelta vesiin jäi tavanomaista runsaammin tänä kesänä saaliskokoon kasvavia rapuja, joten alkavalla kaudella näyttäisi olevan edellytyksiä hyvälle saaliille.

Päijänteellä viikolla 29 tehtyjen koeravustusten perusteella täplärapukoiraita saadaan jo kauden ensimmäisellä viikolla, mutta naaraita vasta heinä-elokuun vaihteessa.

Jokirapunaaraita jää mertoihin oletettavasti vasta elokuun puolella.

Koeravustuksissa suurten täplärapukoiraiden kuorenvaihto oli kesken, ja naaraat kantoivat vielä mätiä, mikä viivästyttää kuorenvaihtoa.

Suurissa täplärapuvesissä koiraat voivat olla kauden alkaessa heikosti pyydettävissä, mutta lämmenneissä pienvesissä niitä saataneen hyvin.

Suuria saaliseroja

Viime vuosikymmenten paras rapusaalis, yhteensä noin 9,3 miljoonaa rapua, saatiin vuonna 2009. Tämän jälkeen niin joki- kuin täplä­rapujen saaliit ovat olleet pienempiä.

Vesistöjen väliset saaliserot ovat kuitenkin olleet suuria: joistakin vesistä on viime vuosinakin saatu erinomaisia saaliita, mutta valtaosasta aiempaa heikompia.

Maantieteellinen sijainti ja eri vesistöjen ominaisuudet vaikuttavat saalistasoihin.

Myös vuosittaiset lämpötilaerot vaikuttavat voimakkaasti rapukantoihin.

Pitkät lämpimät syksyt tuottavat hyvän lisääntymistuloksen ja vahvan vuosiluokan. Koko 2010-luvun lämpöolot ovat olleet suosiollisia, mikä ennustaa hyviä rapusaaliita lähivuosina.

Viime vuosien aiempaa heikompien rapukantojen syyksi on arvioitu muun muassa huonoa lisääntymistulosta vuoden 2009 kylmänä syksynä, sekä vuosi vuodelta laajemmalle levinnyttä rapuruttoa.

Lue lisää rapusaalisseurannoista vuosina 2006-2013.

Kuva: KENPEI [GFDL, CC-BY-SA-3.0 or CC BY-SA 2.5-2.0-1.0], via Wikimedia Commons

Desinfioi merrat!

Koska merrat ovat läheisissä kosketuksissa rapuihin, niiden huolellinen desinfiointi on tarpeen aina, jos mertoja siirretään järvestä toiseen.

Desinfiointimenetelmiksi käyvät seuraavat:

A. 10 minuutin keittäminen
B. 30 minuutin väkiviinakäsittely (kolme osaa väkiviinaa, yksi osa vettä
C. 5-6 tunnin täydellinen kuivaaminen saunassa 60-80 asteessa
D. 40 minuutin käsittely 4 prosentin formaliiniliuoksessa
E. Pakastaminen riittävän kylmässä ja riittävän kauan eli vähintään 3 vrk -20 asteessa

Älä unohda desinfioida muitakaan kalastusvälineitä, jos siirryt kalastamaan jokirapuvesiin alueelta, jossa tiedetään esiintyvän rapuruttoa.