Metsähallituksen viime kesän Ilomantsin kulttuuriperintöinventoinnissa Koitereen muinaisilta rannoilta löydetyt palaneet luut tarjoavat täysin uutta tietoa sekä Suomen varhaisimmasta asutuksesta, että järven geologisesta kehityshistoriasta.

Jääkauden jälkeen Koitere oli huomattavasti nykyistä suurempi.

Viime kesänä arkeologi Esa Hertell liikkui ryhmineen järven pohjois- ja koillispuolisilla alueilla. Inventoinnin myötä kuva alueen esihistoriasta muuttui suuresti.

Alueelta löydettiin kymmenkunta kivikautista asuinpaikkaa kilometrien päässä nykyisestä järven rannasta.

Aiemmin julkaistujen tutkimusten perusteella Suomen ensimmäiset asukkaat saapuivat Pohjois-Karjalaan Joensuuhun noin 11 000 vuotta sitten.

Nyt saatujen ajoitustulosten perusteella on hyvin todennäköistä, että asutus on Koitereellakin alkanut samaan aikaan.

Ilomantsin inventointi on osa Suomen suurinta kulttuuriperintöinventointiprojektia, jossa on parhaillaan käynnissä projektin viimeinen kenttäkausi.

Metsähallituksen metsätalouden projekti päättyy vuoden lopussa, jolloin monikäyttömetsiä tulee inventoiduksi noin neljä miljoonaa hehtaaria. Kohteita kartoitetaan yli 10 000 joista vanhimmat ovat noin 10 000 vuotta vanhoja.

Metsätalouskäytössä olevien monikäyttömetsien lisäksi Metsähallitus inventoi tänä kesänä myös suojelualueilla.

Luontopalvelut suorittaa arkeologisen inventoinnin kuluvan kenttätyökauden aikana kahdellakymmenellä Natura 2000 -alueella.

Inventointien tarkoitus on turvata arkeologisen kulttuuriperinnön säilyminen hoidettavilla alueilla.