Suomen vaativin kalastuskilpailu ja lajikalastajien huippuhetki Kalamaraton kisattiin 16.-17. toukokuuta Helsingin ja Kotkan kalavesillä.

Kilpailu kestää 24 tuntia ja siinä joukkueet tavoittelevat saaliikseen mahdollisimman monta eri kalalajia vapavälinein.

Tänä vuonna Helsingin voitto meni tiukille. Kaksi joukkuetta ylsi 31 kalalajiin, jolloin voitto ratkaistiin aikasäännön perusteella.

Voittojoukkue Siloneula ehti tarkistuttaa ensimmäiset kymmenen kalalajiaan pari tuntia kisan alkammisesta, kun toiseksi tullut Kalapuikot teki vahvistuksen reilu tunti myöhemmin ja jäi siten samalla saadulla lajimäärällään kakkoseksi.

Myös kolmas ja neljäs sija ratkottiin 30 lajilla ja aikasäännöllä. Töt-törö sai pronssia ja Saksan maajoukkue oli neljäs.

Kolme ässää

Kalamaratonissa noteerataan myös ässät eli lajit, jotka vain yksi joukkue on onnistunut saamaan saaliikseen. Helsingin ässiä olivat vaskikala, siika ja kuore.

– Ässät ovat yhtä tiukemmassa, kun lajikalastajat ovat oppineet pyyntimenetelmät ja kalojen elinpaikat. Esimerkiksi mateita tuli tänä vuonna runsaasti, kun ne olivat pitkään kokonaan poissa, kilpailujohtaja Jukka Halonen kertoi.

Muutamia aiemmin Helsingin Kalamaratonissa saatuja lajeja jäi nyt tarttumatta koukkuun. Näitä puolestaan olivat taimen, toutain ja karppi. Kaikkiaan Helsingissä saatiin 36 kalalajia.

Täplätokko lisääntyy

Kalamaraton on myös hyvä mittari Helsingin vesistä.

– Vuosi vuodelta mustatokon ja kivisimpun saaminen vaikeutuu. Se on seurausta mustatäplätokon räjähdysmäisestä runsastumisesta. Tämä Helsingistä 2009 ensimmäisen kerran tavattu vieraslaji levittäytyy yhä laajemmalle Helsingin vesillä. Kivisimpun saadakseen on mentävä melkeinpä aina Lauttasaareen asti, arvioi lajituomari, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho.

Joukkue AC Deliriumin vaskikala oli kisahistorian ensimmäinen Kalamaratonissa. Erilaisia havaintoja Helsingistä on ollut jo aiemmin, mutta tiedot ovat hajanaisia.

– Vaskikalan yleisyydestä ei ole tietoa ja tutkimus kaipaa siitä lisätietoa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että laji ei yleensä jää kiinteisiin pyydyksiin ja nyt vapakalastajilla on mahdollisuus saada sitä pienillä koukuilla, Urho sanoi.

Kymmenen lajia kolmessa vartissa

Kotkassa joukkue Kluuvinlahden kalastajat: Villi lohi kalasti itsensä triplamestariksi eli voitti kolmannen kerran peräkkäin, nyt 21 kalalajilla. Kotkassakin saatiin yksi kokonaan uusi laji.

– Tavallaan voi harmitella, että kisassa tuli nyt mustatäplätokko. Sen saanut joukkue vieläpä kertoi, että niitä oli onkipaikalla runsaasti. Rantanuoliainen saatiin kisassa nyt toisen kerran”, Kotkan kilpailujohtaja Sari Saukkonen kertoi.

Kotkassa rikottiin Kalamaratonin kisahistorian yksi ennätys. Siellä voittajajoukkue oli tunnistuttanut ensimmäiset kymmenen kalajiaan jo kolmessa vartissa!

Helsingissäkin SKES Taimentiimi pukkasi tässä uuden paikallisennätyksen. Se toi kalat tuomaristolle tunti ja vartti kisan alkamisesta.

Viikonvaihteessa Turkuun

Seuraava Kalamaraton kisataan ensi viikonvaihteessa Turussa. Sisävesikisa on vuorossa Joensuussa 13.-14. kesäkuuta.

Kalamaraton-kilpailut järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kalamaraton Helsinki

1. Kalapuikot 31 lajia
2. Siloneula, 31 lajia
3. Töt-törö, 30 lajia
4. Virallinen Saksan Maajoukkue, 30 lajia
5. Kuningaskalastajat, 29 lajia
6. AC Delirium, 29 lajia
7. SKS Taimentiimi, 29 lajia
8. Heittokala Tarantella, 26 lajia
9. Hakuninmaan Limbo, 26 lajia
10. Urpoerämies Oy, 25 lajia

Kalamaraton Kotka

1. Kluuvinlahden Kalajastat: Villi Lohi!, 21 lajia
2. Kala ja kulaus, 20 lajia
3. Team Sorvan Kyttäys, 19 lajia
4. Onnen onkijat, 19 lajia
5. Törkyturvat, 19 lajia
6. Kalavale, 19 lajia
7. Napsun tuvan alla (K&K2), 17 lajia
8. Team Lommoff, 17 lajia
9. Team Rokastajat, 17 lajia
10. Kymin Naaraajat, 16 lajia

Helsingin ja Kotkan kalamaratonien kaikki tulokset löytyvät täältä.

(Suomalaisen Kalastusmatkailun edistämissäätiön tiedote 19. toukokuuta 2015)

Vaskikala (Spinachia spinachia)

Vaskikalaa esiintyy Suomessa Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Selkämeren eteläisellä osalla ja Suomenlahdessa Hangosta Kotkaan saakka. Se viihtyy ulko- ja sisäsaariston meriajokas- ja rakkoleväkasvustoissa.

Vaskikala tavataan tavallisesti yksitellen ja alle kymmenen metrin syvyydestä.

Suomen kolmesta alkuperäisestä piikkikalasta se on vähälukuisin, mutta esiintyminen tunnetaan huonosti.

Vaskikala on hoikka ja särmikäs, selästään harmaa ja vatsasta messinginkeltainen. Sillä on pitkä kuono, mutta pieni suu.