Vanha rajan sissi muistaa tapauksen elävästi kuin eilisen päivän. Ryhmänjohtajat ja kokelaat rynnivät rajamiehen perässä jossain itärajalla kuin käynnissä olisi kilpajuoksu.
Rynnäkkökiväärin ojennuksen päässä rajan pintaa kulkevasta polusta vilkkuvat Suomen ja Venäjän rajapaalut ja jalkojen juuressa rahisevat mustikoiden varvut, joista nälkäiset nuorukaiset raapivat mustikoita vauhdissa suuhunsa.
Vyöhykkeellä sijaitsevan taukopaikan, partioaseman lähellä säkenöi erämaajärvi. Kaukana kaikesta pahasta.
– Tuossa järvessä sitä on pojat kuulkaa isoa kalaa, lausahtaa rajamies.
Ne sanat jäävät päähän kuin luonnontuote erään tuvan seinään.
Onko mahdollista, että vuosikymmeniä rajavyöhykkeellä rauhassa levänneissä järvissä ja lammissa kasvaa suuria kaloja? Jättimaisia ahvenia ja haukia, jotka saattaisivat rouhaista uimarilta jalan ihan vain vahingossa?
Ja onko tavallisella kansalaisella mitään mahdollisuutta päästä kokeilemaan kalastamista paratiisissa?
Ei ole.
– Pelkästään kalastamista varten rajavyöhykelupaa ei myönnetä. Kalastus vyöhykkeellä on mahdollista, jos vyöhykkeelle on myönnetty rajavyöhykelupa esimerkiksi kiinteistön omistamisen perusteella, kerrotaan Pohjois-Karjalan rajavartiostosta.
Lapin rajavartiosto puolestaan muistuttaa, että rajavyöhykkeellä harrastetaan kalastamista vain vähän.
Maanomistamisen lisäksi kalastus liittyy Lapin rajan mukaan vesien vuokraukseen, ikimuistoisiin ”nautintaoikeuksiin” tai paikallisten vanhoihin perinteisiin tietyille rajatuille kohdevesille.
Mutta onko sen salaperäisen linjan takana paremmin kaikkea? Kalaa, marjoja tai muita metsän antimia? No, ei välttämättä.
– Paremmat kalavedet ja marjamaat rajavyöhykkeellä ovat lähinnä osa rajavyöhykkeen myyttiä, Lapista kuitataan.
Enemmän lupia idässä
Itäinen rajavyöhyke on edelleen tiukasti säännelty alue, vaikka tietyissä asioissa on vuosien varrella tapahtunut löystymistä.
Kun Pohjois-Karjalassa myönnettiin rajavyöhykelupia 1886 kappaletta vuonna 2012, viime vuonna niitä myönnettiin 2673.
Pohjois-Karjalassa myös rajavyöhykettä on kavennettu vuosien varrella merkittävästi.
Rajavyöhyke on Pohjois-Karjalassa nyt keskimäärin yhden kilometrin levyinen, kun valtioneuvoston asetus sallisi peräti kolme kilometriä leveän näköesteen.
Vapaampaa kulkemista
Pohjois-Karjalan alueella sijaitsee Suomen ja Euroopan unionin itäisin piste, joka avattiin yleisölle vuonna 1996.
Itäpisteellä vierailuun tarvittiin pitkään erillinen rajavyöhykelupa, mutta nyt sinne pääsee kulkemaan vapaasti ilman lupaa.
– Mutta vain tiettyyn paikkaan. Kulkeminen on mahdollista vain tietä pitkin viimeisen 1,5 kilometrin matkan, Pohjois-Karjalasta muistutetaan.
Pohjoisessa vaeltajat saivat ihailla vain kaukaa Markus-sedän eli Markus Raution vuonna 1927 kehittämää myyttistä Korvatunturia, Joulupukin ja tonttujen asuinpaikkaa.
Koska lupien järjestäminen oli hankalaa, useimmat kulkijat jäivät taivastelemaan Korvatunturia viereiselle Korvatunturinmurustalle.
Nykyisin lupia Korvatunturille voi hakea verkosta, eikä enää tarvitse edes tietää tarkkaa päivämäärää käynnille.
– Lupaa haettaessa sen voimassaoloaika muodostaa ”aikahaarukan”, jona aikana Korvatunturilla voi vierailla, Lapin rajasta tiedotetaan.
Vuonna 2014 Korvatunturille myönnettiin 42 rajavyöhykelupaa turismitarkoituksessa. Kävijöitä näillä yhteisluvilla oli reilut sata henkilöä.
– Korvatunturin vierailijoiden määrissä ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Alueella liikkuvat paikalliset ovat lähinnä matkailua tai porotaloutta ammatikseen harjoittavia tai alueen luonnonvaroja hyödyntäviä ihmisiä.
Vyöhyke suojelee luontoa
Vierailijoiden vähäisyys lienee yksi syy siihen, että Lapin rajavartiostolla ei ole hankkeita rajavyöhykkeen siirtämiseksi Korvatunturin alueella.
Esimerkiksi Itäpisteellä käy vuosittain noin 2500 uteliasta kansalaista tähyämässä naapurin puolelle.
– Periaatteessa olemassa ei ole sellaisia seikkoja, jotka estäisivät tekemästä Korvatunturista rajavyöhykelupavapaan paikan.
– Huomattavaa on kuitenkin se, että osalta Korvatunturilla käyneiltä matkailijoilta on tullut positiivista palautetta siitä, että alue on rajavyöhykkeellä.
Luvanvaraisuus rauhoittaa liikkumista alueella ja suojelee myös osaltaan alueen herkkää luontoa, Lapin rajavartiostosta muistutetaan.
Tarkempaa tietoa rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykeluvista löytyy täältä.