Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan hirviurosten vähäisyys aikuiskannassa myöhästyttää naaraiden tiinehtymistä.

Myöhään keväällä syntyvien vasojen kasvukausi jää lyhyeksi ennen metsästyskauden alkua ja seuraavaa talvikautta.

Tutkimuksessa selvitettiin hirvinaaraiden lisääntymisnäytteistä syitä 1990-luvun alkupuolelta lähtien pienentyneisiin hirvenvasojen teuraspainoihin. Pienentymistä on tapahtunut koko Suomessa.

Tilastollisesti merkitsevää vasojen kutistuminen on ollut Rannikko-Suomessa sekä Lapissa ja muualla maassa hieman loivempaa.

Tulosten mukaan urosten osuus säätelee hirvinaaraiden tiinehtymisten ajoittumista: mitä vähemmän kannassa oli uroksia sitä myöhemmin naaraat hedelmöittyivät.

Eniten urospula vaikutti yli 6,5-vuotiaiden naaraiden tiinehtymisajankohtaan. Kun aikuiskannassa oli vähintään 2,5 naarasta yhtä urosta kohden, keskimääräinen tiinehtymisaika oli yhdeksän vuorokautta myöhäisempi kuin silloin, kun naaraita oli korkeintaan 1,3 yhtä urosta kohden.

Vähälukuisen ja nuoren uroskannan vaikutukset lisäävät riskiä kannan geneettisen monimuotoisuuden vähenemisestä ja heikentävät syntyviä hirvisukupolvia laadullisesti.

Suomen hirvikannan hoitosuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu muun muassa aikuiskannan rakenne, jossa on korkeintaan 1,5 naarasta jokaista urosta kohden.

Tavoite on tutkimuksen tulosten perusteella aiheellinen, mutta tavoitetason tulisi riippua myös kulloisestakin hirvitiheydestä: Mitä alhaisempi on kannan tiheys, sitä tasapainoisempi aikuiskannan rakenteen tulisi olla sukupuolijakautumaltaan.

Metsästys käynnistyy kesken kiimahuipun

Metsästäjien havaintojen perusteella hirvien pariutumista edeltävä kiimakäyttäytyminen huipentuu 7.−22. syyskuuta. Tiinehtymisten huippuvaihe ajoittuu aikavälille 18.−24. syyskuuta.

Hirven lisääntymiskauden huippu osuu samaan aikaan syyskuun viimeisen viikon lauantaina alkavan hirvenmetsästyskauden kanssa.

Pari kolme ensimmäistä metsästysviikkoa metsästetään kiimassa olevia hirviä, mikä altistaa uroksia saalistukselle ja viivästyttää myös omalta osaltaan hedelmöittymisiä.

Osa lähinnä eteläsuomalaisista hirviseurueista aloittaakin pyyntinsä vasta lokakuulla, jolloin kiimakausi on valtaosin ohi.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan säädösuudistuksia, joiden yhtenä osana on hirvenmetsästysajan määrittäminen.

Hoitosuunnitelman mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet aloittaa hirvenmetsästys pääosin vasta kiima-ajan jälkeen.

Biologiset ja eläinsuojelulliset seikat Luken tutkimustuloksissa puoltavat hirvenmetsästyksen aloittamista vasta kun pääosa kiima-ajasta on ohi.

Vasta-argumenttina myöhentämiselle on pidetty lähinnä metsästyksen vaikeutumista kesälaidunalueilla, jotka syksyn edistyessä alkavat tyhjentyä hirvistä niiden siirtyessä talvehtimisalueilleen.

Kuva: Leyo (Own work) [CC BY-SA 2.5 ch], via Wikimedia Commons