Haukiseura toivoo suurhaukijuttujen uutisointiin parempaa todenperäisyyttä.

Hirviöksi nimittely ja uimareiden pelottelu ovat omiaan lisäämään petovihaa muutenkin vähälukuista suurhaukikantaa kohtaan.

Samalla asiaan liittyvät journalistisesti arvokkaat faktat saattavat jäädä pimentoon.

Haukiseuran varapuheenjohtaja ja kalastusmatkailuryrittäjä Mikey Sarelin muistuttaa, että jokakesäisiä 20-kiloisia hauki-ilmoituksia kohtaan kannattaa olla kriittinen.

– Ne ovat poikkeuksetta osoittautuneet uutisankoiksi. Kala on esimerkiksi punnittu paunapuntarilla (”lbs”, 1 pauna = 0,454 kg). Kymmenen kilon hauki ilmoitetaan 22-kiloisena, vaikka kyse on 22 paunaa painavasta kalasta.

Haukiseuran omissa tilastoissa yli 15-kiloiset hauet ovat todella harvinaisia.

– 18-kiloinen vapahauki olisi mahtava uutinen ja yli 20-kiloinen olisi jo eurooppalainen sensaatio! Nämä jopa edistäisivät suomalaista kalastusmatkailua tulevaisuudessa, Sarelin uskoo.

Haukiseuran ylläpitämälle vapautuslistalle on ilmoitettu vuodesta 2002 lähtien 1640 suurhaukea eli seuran määritelmän mukaan vähintään seitsemän kilon painoista tai metrin pituista kalaa.

Vapautuslistan kaloista vain seitsemän on ylittänyt 15 kilon rajan. Viimeisen Suomen Haukiseuran vapautuslistalle ilmoitettu yli 15-kiloinen vapavälinein saatu ja vapautettu hauki on joulukuulta 2011.

– Yli 15-kiloinen hauki on siis erittäin harvinainen. Ahkerimmat suomalaiset hauenkalastajat lähtevätkin tavoittelemaan todellisia ennätysvonkaleita esimerkiksi Saksaan ja Hollantiin. Vaikka kymmenien tuhansien järvien maassa turistivirtojen pitäisi kulkea toiseen suuntaan. sanoo Sarelin.

Vapaaehtoinen ylämitta?

Jos suurhauki on pyynnin jälkeen hyväkuntoinen, se kannattaa Haukiseuran mukaan aina laskea takaisin.

Vaikka uudesta kalastusasetuksesta jätettiin pois hauelle kaavailtu ylämitta, jokainen voi asettaan itselleen sen.

Suuri hauki on Haukiseuran mukaan geneettisesti tärkeä. Se pitää särkikalakantaa kurissa ja kokonaisuutenaan ylläpitää vesiekosysteemin tasapainoa tehokkaan luonnollisesti.

Lisäksi suurkalan saaminen on vapakalastajalle huikea elämys.

Eniten suurhauesta on iloa vedessä, sillä ruokakaloiksi sopivat parhaiten keskikokoiset, noin 2–3-kiloiset hauet.

Mikäli suurhauki kuitenkin vaurioituu pyynnin yhteydessä, se kelpaa hyvin ruoaksi, seura muistuttaa. Suuret hauet voi helposti hyödyntää esimerkiksi erinomaisiksi kalapulliksi.

– Kaikkein turhauttavinta on kuulla suurhauesta, jonka pää on naulattu vajan seinään ja loppu poljettu tunkioon, koska se on jonkin metsäläishuhun mukaan syömäkelvoton, Sarelin sanoo.

Lue myös