Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Ruotsin meri- ja vesiviranomaisen kanssa Tornionjoen kalastussääntöä, joka kuuluu Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokisopimukseen.
Säännöistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää.
Pöytäkirjassa sovittiin kalastussääntöön alla olevat tarkennukset.
Taimenen vapautuspakko
Tornionjoen kalastusalueen meri- ja jokialueella saaliiksi saadut taimenet on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, eikä taimenta saa tarkoituksella pyytää alueella. Määräyksen tavoitteena on elvyttää uhanalaisia meritaimenkantoja.
Merialueella käytettävät kiinteät pyydykset on koettava päivittäin ja pyydys on nostettava kokonaan ylös vedestä. Näin kalastuksenvalvojat voivat tarkistaa, onko pyydykseen jäänyt lohia tai taimenia, jotka pitää vapauttaa.
Verkkokalastus jokialueella
Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus kulkuverkolla ja kulteella on sallittu ainoastaan kalastussäännön liitteessä mainituissa apajapaikoissa 1.8.–14.9.
Määräyksen tarkoituksena on suojella vaellussiikakantoja ja keskittää siian pyynti elokuun nousukauteen. Lisäksi halutaan vähentää kulkuverkkokalastusta heinäkuussa, jolloin on lohen tärkeä nousukausi.
Siian kalastus ankkuroidulla verkolla on sallittu Könkämäenon hitaasti virtaavissa vesissä, suvannoissa ja järvissä 15.9.−30.9.
Kalastussäännön liitteessä mainituissa apajapaikoissa on sallittua käyttää tai säilyttää veneessä samanaikaisesti enintään yhtä kulkuverkkoa venekuntaa kohden. Tavoitteena on vähentää kulkuverkkokalastuksen pyyntipainetta ja parantaa valvomisen edellytyksiä.
Lippokalastus jokialueella
Siian lippoaminen jokialueella on sallittu vain lipolla, joka on valmistettu enintään 0,40 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta eli monofiililangasta. Näin halutaan varmistaa, että siiat eivät tartu lipon silmiin.
Lohen lipoaminen on sallittu jokialueella kalastussäännön liitteessä mainituissa apajapaikoissa 15.6.–30.6. Siikaa voi puolestaan lipota näissä apajapaikoissa 15.6.–14.9.
Lohen lippoamisen sallittua aikaa pidennettiin nyt hiukan, ja muutoksen vaikutuksia seurataan huolella.
Mateen kalastus jokialueella
Madetta saa kalastaa koukulla, maderysällä ja -merralla sekä pilkkimällä jään päältä myös 15.9.−15.12., vaikka se on yleinen kieltoaika. Näin halutaan sallia perinteinen jään päältä tapahtuva mateen kalastus ja pilkkiminen.
Suomi ehdotti, että kalastaminen kiinteillä pyydyksillä aloitettaisiin sopimusalueella 25. kesäkuuta eikä 17. kesäkuuta, kuten Ruotsi tähän asti on sallinut. Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään Suomen esitystä.
Varrellisen nostokoukun käyttöä ei Suomen toiveesta kielletty eli nostokoukkua voi jatkossa kalastussäännön mukaisesti käyttää sopimusalueella.
Allekirjoitetun pöytäkirjan mukaisia määräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2015 alkaen. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella.
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
Ruotsalaiset ottavat varaslähdön
Ruotsalaiset ammattikalastajat aloittavat kalastuksen merellä Tornionjoen edustalla 17. kesäkuuta eli runsasta viikkoa aiemmin kuin suomalaiset virkaveljensä.
Suomi ehdotti, että kalastaminen kiinteillä pyydyksillä aloitettaisiin sopimusalueella 25. kesäkuuta. Ruotsi ei kuitenkaan hyväksynyt Suomen esitystä.
Miksi suomalaiset odottelevat viikon pitempään?
”Siksi, että Suomessa on lohiasetus, jolla säädellään lohenkalastuksen aloitusaikoja Suomen rannikolla etelästä pohjoiseen. Aloituspäivä määräytyy sen mukaan”, sanoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä.
Miksi Ruotsi ei hyväksynyt Suomen esitystä?
”Toisaalta he katsovat, että lohikanta on siinä tilassa, että sitä ei ole tarpeen säädellä tuon enempää ja toisaalta Ruotsilla on oma järjestelmänsä lohenkalastuksen säätelyyn. Lisäksi lohen vaellukset Ruotsin rannikolla ovat erilaisia kuin Suomessa. Sellaisia perusteluja he ovat esittäneet omalle aloitusajalleen.”
Käytännössä ruotsalaiset ammattikalastajat myyvät siis kalaa Suomeen siinä vaiheessa, kun kotimaiset kalastajat vielä tuijottelevat rannalta ulapalle?
”Mahdollisesti.”
Parina viime vuonna on tosin käynyt niin, että Ruotsin kiintiö on kalastettu nopeasti loppuun ja sikäläiset kalastajat ovat joutuneet nostamaan rysänsä ylös aiemmin kuin Perämeren pohjukan suomalaiskollegansa. Ruotsi kun on pitänyt tarkasti kiintiöistään kiinni eikä ole ostanut Suomen tapaan lisäkiintiöitä muilta Itämeren valtioilta.
