Riihimäelle museo muutti Porvoosta vaiheittain 1990-luvun taitteessa.  Nykyisin siellä vierailee keskimäärin 14 000 kävijää vuodessa. Vuonna 2014 museossa vieraili 17 414 asiakasta.

Suomen Museoliiton Vaasan yliopistolla vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan eri tyyppiset museoasiakkaat: paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyjät.

Museon aluetaloutta kasvattavasta vaikutuksesta saa arvion, kun kertoo sen kävijämäärän näillä luvuilla.

Laskukaavan mukaan vuonna 2014 Metsästysmuseo kasvatti Riihimäen aluetaloutta 557 000 – 853 286 eurolla. Viimeisen viiden vuoden (2010–2014) aikana museossa on vieraillut yli 80 000 asiakasta.

Tällä ajanjaksolla museon vaikutus paikallistalouteen on ollut 2,5 – 3,9 miljoonaa euroa. Metsästysmuseon omaan laariin tästä summasta on kertynyt alle kymmenen prosenttia.

Vuonna 2014 museolle kertyi pääsylippu- ja opastustuloina, palvelumaksuina sekä museokaupan myyntinä 53 376 euroa. Valtaosa museon  aiheuttamasta kulutuksen kasvusta ohjautuukin alueen ravintoloille, hotelleille ja muille matkailualan toimijoille.

Metsästäjät rahoittavat

Suomen Metsästysmuseo työllistää täysipäiväisesti seitsemän henkilöä. Sen lisäksi museon aulapalvelut työllistävät Securitas Oy:n kautta yhden vakituisen ja kaksi osa-aikaista työntekijää.

Museon vuosibudjetti on noin 650 000 euroa. Yli puolet museon toiminnan rahoituksesta kertyy metsästyskorttivaroista, joista ohjataan vuosittain neljä prosenttia metsästysmuseotoiminnan tukemiseen. Tuki ohjautuu maa- ja metsätalousministeriön kautta. Vuonna 2014 summa oli 385 000 euroa.

Lisärahoitusta museo saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Viime vuonna tuki oli 193 000 euroa. Loppu katetaan erityisavustuksilla, hankerahalla ja omatoimisella varainhankinnalla eli  pääsy- ja jäsenmaksutuloilla, sponsorisopimuksilla sekä museokaupan tuotolla.

Metsästysmuseoyhdistyksen ja Riihimäen kaupungin välisen sopimuksen mukaan kaupunki on luovuttanut museorakennuksen Metsästysmuseon käyttöön, mutta ei osallistu museotoiminnasta aiheutuvien muiden kulujen kattamiseen.

Juhlavuoden näyttelyt

Metsästysmuseo toimii juhlavuotenaan aktiivisesti. Vuoden päänäyttely on Seppo Polameren erätaidetta esittelevä näyttely, joka avataan 23. huhtikuuta 2015.

Polameri tunnetaan kirjojen kuvittajana ja kansien suunnittelijana. Hänen kynästään on syntynyt myös runsaasti luontoaiheista grafiikkaa. Luonnontieteellisen keskusmuseon dioraamojen maalaaminen on Polameren monen vuoden suurtyö.

Syksyllä uudistettu susiaiheinen näyttely Suden paluu tarjoaa suomalaista susihistoriaa ja eväitä kuumana käyvään susikeskusteluun. Näyttely avataan lokakuussa. Vuoden 2016 alusta Suden paluu on kiertonäyttelynä lainattavissa museon ulkopuolelle.

Juhlavuosi päätetään uuden aseosaston avajaisiin marraskuussa. Osasto on osa museon perusnäyttelyä ja se esittelee suomalaisen asevalmistuksen historiaa. Näytteille on tulossa myös huomattava kokoelma erilaisia metsästypatruunoita.

Tänä vuonna museolla on käynnissä kaksi laajaa keräyshanketta. Meidän majamme kerää tietoa metsästyseurojen majoista. Karjalaisii erätarinoi kerruu tallentaa puolestaan luovutetun Karjalan eräperinteitä.

Lisäksi museo julkaisee uudistettuun Jaakko Ojanperän saliin liittyvän ja vierasmaalaisia eläinlajeja esittelevän näyttelyluettelon sekä osallistuu yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton ja Maahenki-kustantamon kanssa Metsällä-nimisen metsästystarina-antologian julkaisuun.

Lisätietoa näyttelyistä ja keräyshankkeista löytyy Metsästysmuseon kotisivuilta www.metsastysmuseo.fi