Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää merkittävä määrä ravinteita meriekosysteemistä maalle särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella ja siten täydentää maalla tapahtuvia ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Hankkeessa lisätään samalla Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja palautetaan rehevöitymisen myötä runsastuneita särkipopulaatioita lähemmäksi luonnollista tasapainoa.

Hankkeen aikana tutkitaan useiden tutkimuslaitosten toimesta särkien kohdennetun pyynnin vaikutusta Saaristomeren kalastoon ja ravintoverkkoihin.

Pilottivaihe Saaristomerellä

Hankkeen tänä keväänä käynnistyvässä pilottivaiheessa kalastetaan kohdennetusti vajaasti hyödynnettyä särkikalaa Saaristomeren alueella.

Särkikalasaalis hyödynnetään kokonaisuudessaan: suurin osa jatkojalostetaan elintarvikekäyttöön ja käyttämätön kala-aines hyödynnetään joko tuotantoeläinten tai kalan rehuna sekä energiantuotannossa. Uhanalaisia, peto- tai arvokaloja ei kalasteta, vaan ne vapautetaan pyydyksistä takaisin mereen.

Hankkeen tavoitteena on pilotin avulla luoda pysyvä elintarvikeketju sekä suurtalous- ja kuluttajakysyntä särkikaloista valmistetuille kalatuotteille.

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari kertoi hankkeesta Meremme tähden  -seminaarissa (www.puhdasmerivesi.fi)  Raumalla.

”Valmisteilla olevasta Saaristomeren Lähikalahankkeesta hyötyy paitsi Itämeri monin eri tavoin, myös suomalainen kuluttaja. Meidän roolimme on olla edesauttamassa sellaisen markkinavetoisen mekanismin syntyä, jolla Saaristomeren ravinteet kiertävät jatkossa särkikalan muodossa rehevöityneeltä merialueelta suomalaisen ruokalautaselle.”

”Samalla voidaan tarjota vaihtoehto tehotuotetulle, ympäristöä ja merta kuormittavalle lihalle, sekä ulkomailta tuodulle kalalle, kasvatetulle kalalle ja soijalle. Meille on tärkeää myös tukea rannikon perinteisen ammattikalastuselinkeinon jatkuvuutta ja kestävyyttä ja olla siten myötävaikuttamassa Saaristomeren ja koko Itämeren hyvinvointiin.”

Hankkeen kesto 3–5 vuotta

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on tyytyväinen siihen, että valtion tukemana aloitettu särkikalojen kaupallisen hyödyntämisen kehittäminen saa jatkoa yksityisen sektorin aloitteesta.

”Tämä on malliesimerkki siitä, miten valtion rahoitus voi aktivoida yksityistä sektoria alkuvaiheessa, kunnes yksityiset tahot voivat ottaa vastuun markkinaehtoisesta toiminnasta. Olemme valmiit jatkossa tukemaan tavoitetta särkikalojen kaupallisesta hyödyntämisestä muun muassa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston strategian mukaisesti”, Orpo sanoo.

Hankkeen suunniteltu kesto on 3–5 vuotta ja sen toteutus on kaksivaiheinen.

Pilottivaiheessa 2015–2016 rakennetaan toimiva tuotantoketju Turun alueen toimijoiden kanssa. Mukaan haetaan alueen kuntia, jotta pystytään alusta alkaen varmistamaan kalatuotteen riittävän vakaa kysyntä suurkeittiöiden säännöllisen ruokatarjonnan kautta.

Tavoitteena on tukea paikallisesti toimivan lähikalatuotemarkkinan syntymistä ja hahmottaa samalla toimintaan liittyvät mahdollisuudet, haasteet ja pullonkaulat pienessä mittakaavassa.

Pyydykset kauas jokisuista

Hankkeeseen osallistuvat kalastajat valitaan avoimen, maaliskuussa käynnistyvän hakumenettelyn kautta.

Mukaan tulevat kalastajat sitoutuvat hankkeessa määriteltyihin tarkkoihin kalastuksen reunaehtoihin sekä toimittamaan hankkeen aikana jatkokäsittely- ja elintarvikeketjua edustaville tahoille vähintään ennalta sovitun pyyntitavoitteen mukaisen määrän särkikalaa, jolloin saatavuus ei muodostu elintarviketuotannossa pullonkaulaksi.

Kalastajille maksetaan pilottivaiheessa säätiöltä tulevaa tukea saalismäärän mukaan mutta tarkoitus on, että pitkällä aikavälillä kalastus toimii markkinalähtöisesti ilman ulkopuolista rahoitusta.

Hankkeessa tapahtuvan kalastuksen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi kalastusta rajataan reunaehdoin, joihin kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot sitoutuvat.

Pyynti tullaan rajaamaan ainoastaan vajaasti hyödynnettyihin särkikaloihin, ja kaikki uhanalaiset lajit sekä arvo- ja petokalat on vapautettava pyydyksistä. Samoin pyydysten sijoittelun on tapahduttava siten, että vaelluskalojen nousureitit eivät vaarannu: pyydykset on esimerkiksi sijoitettava kauas jokisuista.

Kaikki toiminta hankkeessa toteutetaan mahdollisimman läpinäkyvästi, pyyntiä valvotaan ja hankkeen etenemisestä tiedotetaan avoimesti.

Pilotista valtakunnalliseksi

Hankkeen toisessa vaiheessa lähikalatuotteiden tuotantoa ja markkinointialuetta on tarkoitus laajentaa koko valtakunnan laajuiseksi.

Tällöin tuotteita tarjotaan myös kuluttajamarkkinoille, ja tuotteistukseen ja markkinointiin pyritään sitouttamaan mukaan elintarvike- ja kaupanalan yrityksiä.

Hankkeessa tähdätään pysyvän lähikalatuotteiden kuluttajakysynnän luomiseen sekä särkikalan arvostuksen ja markkinahinnan kasvattamiseen siten, että kalastuksen tuesta voidaan luopua.

Kalastuksen rooli vesistöjen rehevöitymisen hillitsemisessä on merkittävä ja sisävesillä hoitokalastuksella on saatu aikaan hyviä tuloksia. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen vesistöistä poistuu kalastuksen kautta vuosittain yhteensä 600 fosforitonnia.

Saaristomeren ekologisesta tilasta on paljon tutkimustietoa, mutta kohdennetun särkikalojen kalastuksen paikallisia vaikutuksia meren kalakantoihin ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu. Siksi hankkeen osana toteutetaan seurantatutkimus, jossa selvitetään toiminnan kalasto- ja ekosysteemivaikutuksia.

Tutkimusosiosta vastaavat Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Saaristomeren tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Tutkimuksessa hyödynnetään myös aiempaa seurantatietoa.

Seurannalla keskeinen rooli

”Maamme merialueella on tehty särkikalojen poistokalastusta aikaisemminkin, mutta ilman vaikutusten seurantaa tai tutkimusta. Hallitsematon pyynti on aiheuttanut paikallisia konflikteja muun muassa Pikkalanlahdella”, sanoo kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

”Nyt käynnistyvässä hankkeessa toteutettava tutkimus on läpinäkyvää ja avointa, ja tarvittaessa kalastusta voidaan muuttaa tai se voidaan jopa lopettaa, mikäli haittoja alkaa ilmetä.”

Hankkeen toteutuksesta vastaa John Nurmisen Säätiö. Säätiön rahoitusosuus on alkuvaiheessa 250 000 euroa, joka sisältää muun muassa kalastajille maksettavan tuen. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hankkeeseen liittyvän tutkimuksen.

Lähde: John Nurmisen Säätiö