Retkeilykirjailija ja -toimittaja Jouni Laaksonen on enemmän retkeilyvälineiden tuunaaja kuin Pirkka-niksien ystävä, vaikka niitäkin hänellä on muutama varastossa, kun vähän kaivellaan.

Ensimmäinen ja toinen tulevat erävaelluskisoista.

– Hukkasin tyhmyyttäni kisoissa kuoritakkini. Hätäännyin, että pitää minulla olla suoja sadetta vastaan ja tein nimenomaan kaiken varalta mukana olleesta jätesäkistä sadesuojan. Leikkasin päälle ja käsille aukot, jolloin jätesäkistä tuli suurimman osan yläruumista suojaava vaate.

Niksiä ei kuitenkaan tarvittu, sillä takki löytyi ja jätesäkkitakki jäi vaille tositestiä.

Entä se toinen?

– Viime syksyn erävaelluskisoissa maastolenkkarini alkoivat toisena päivänä painaa kummankin nilkan kehräsluita.

Laaksonen lisäsi kenkiin toiset sukat, jolloin jalka nousi kengässä aavistuksen ylemmäs. Se auttoi vähän, mutta ei tarpeeksi.

– Tarvittiin isompaa korotusta. Leikkasin umpisolumuovisesta makuualustastani kulmista lisäpohjalliset. Ne riittivät nostamaan jalkaa tarpeeksi ylös ja vaiva katosi.

Niksi oli ilmeisen onnistunut, sillä Laaksonen sijoittui parinsa Matti Hirvosen kanssa Kiilopäällä syyskuussa 2014 pidetyissä erävaelluksen SM-kisoissa kolmanneksi.

Yhtä niksiä Laaksonen on käyttänyt aina. Hän ompelee yleensä saappaisiinsa ja irtohuopavuoreihin varren takaosaan ripustuslenkin.

– Yleensä niissä ei tällaista ole, mutta se on äärimmäisen kätevä. Siitä saappaat saa autiotuvan kattoon roikkumaan naulasta ja ne asettuvat optimaaliseen kuivatusasentoon. Kannattaa tehdä riittävän iso lenkki, että sen saa pujotettua niin naulaan kuin paksumpaan puiseenkin ripustuskoukkuun.

Mitään perinteisiä ”sukkahousuniksejä” Laaksosella ei ole käytössään, paitsi että yksi on sinne päin.

– Yksi tulitikkupakkaus on pakattuna kierteelliseen pieneen vanhaan lääkepurkkiin, jossa tikut ja raapaisupinnat ovat takuulla vedeltä suojassa. Sama idea kuin tutussa filmipurkkiniksissä, mutta vielä vähän varmempana ratkaisuna.

Tuunaus kannattaa

Laaksonen tunnustaa olevansa pikemminkin retkeilyvälineiden tuunaaja kuin retkeilyniksologian asiantuntija.

Tuunaus tarkoittaa tässä yhteydessä ehkä Wikisanakirjan määritelmää, valmiiden esineiden ja tekstiilien muokkaamista itse siten, että vanhasta tai tavallisesta saadaan uutta ja yksilöllistä.

– Tuunata aina kannattaa. Olen raksinut repusta pois ylimääräisiä remmejä, ja toisaalta lisännyt rinkkaan juuri sopivan mittaisia kuminauhoja makuualustakäärön kiinnittämistä varten, ommellut haalarimallisiin talvihousuihin juomapullotaskut vatsan kohdalla lämpimään ja niin edelleen.

Laaksonen kannustaa tekemään myös retkeilyvälineet itse kokonaan, alusta asti, jos vain on intoa.

– Into on melkeinpä tärkeämpää kuin osaaminen, sillä tekemällä oppii.

Itse hän on käyttänyt toistakymmentä vuotta ja täysin tyytyväisenä itse tehtyä erätoveria ja tehnyt myös sadeviitan ja -lahkeet sekä saderukkaset sekä repun. Risukeittimiäkin on tullut rakenneltua.

– Aina ei tule heti hyvää, kun en todellakaan ole mikään käsityömestari, mutta yleensä saa aikaan toimivan viimeistään muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta.

Korjaukset kannattaa tietysti tehdä itse, ainakin yrittää, sillä korjaukseen löytyy monenlaisia varusteita yleensä jo kotoa.

– Parhaillaan vaihdan sauvoihin uusia käsilenkkejä, sillä 21 vuotta vanhat sanoivat sopimuksen irti. Tutkin irtoremmikassia, ja sieltä löytyi sopivan levyinen remmi, jossa on niin  huono lukitsin, etten ole sitä enää vuosikausiin uskaltanut vaativimmissa paikoissa käyttää. Katkaisin keskeltä kahtia ja siitä näyttää syntyvän karhunlangan kanssa juuri sopivan mittaiset käsilenkit.

– Vahva lanka, neula ja monitoimityökalun pihdit ovat useimmin käyttämäni korjausvälineet, Laaksonen kertoo.

Ilmastointiteipin kuva: Evan-Amos (Own work) [Public domain], via Wikimedia Commons

Hakaneulan kuva: Haragayato [GFDL tai CC-BY-SA-3.0], lähde: Wikimedia Commons

Kuplamuovikuva: Smial (Own work) [FAL or GFDL 1.2], via Wikimedia Commons

Kahdeksan retkeilyniksiä

IndefinitelyWild on kerännyt verkkosivuilleen 23 retkeilyyn liittyvää niksiä, jotka perustuvat kotitalouksista löytyviin asioihin tai esineisiin. Tässä esimerkkinä muutamia:

Kissanruokapurkki: Tyhjästä purkista tulee maailman, halvin, kevyin ja helpoin keitin.

Vanha pilleripurkki: Sopivat täydellisesti ruuan valmistuksessa käytettävien öljyjen tai mausteiden säilyttämiseen.

Kuplamuovi: Kevyt ja halpa makuualusta. Vannoutuneimmat ultralight-retkeilijät vannovat kuplamuovin nimeen. Haittana se, että muovi on vaihdettava uuteen parin yön välein.

Ilmastointiteippi (jeesusteippi): Korjaa mitä tahansa. Teippi kannattaa kelata vesipullon ympärille, jolloin rinkasta säästyy tilaa. Vesipullon voi puolestaan tehdä jo juodusta limonadi- tai kivennäisvesipullosta. Saatavana useita erilaisia kokoja mieltymysten mukaan.

Alumiinifolio: Foliosta saa helposti kevyen, tehokkaan ja muokattavan tuulisuojan keittimelle. Ylimääräisen palan voi käyttää esimerkiksi tuoreen kalan kypsyttämiseen hiilloksella.

Leipäpussit:  Kun muoviset leipäpussit sujauttaa jalkaan sukkien päälle ja jalat kenkään, kosteus pysyy ulkona ja lämpö sisällä.

Toimituksen huomautus! Retkeilytoimittaja Anton Kalland suosii pitkillä talvivaelluksilla leipäpussien (tai roskapussien) sijaan isoja pakastepusseja. Sellaiset voi sujauttaa villasukkien ympärille kenkiin kosteussuluksi.

– Pakastepussit kestävät omien kokemuksieni mukaan roskapusseja paremmin.

Hakaneulat: Romppeilla on taipumus hajota ja hakaneulalla voi korjata kankaita, hihnoja, vetoketjut, napit ja minkä tahansa, joka on hakaneulalla korjattavissa. Toimituksen lisäys: myös neula ja lanka auttavat korjauksissa.

Kookosrasva: Sulata rasva, valuta se spraypulloon ja ruiskuta koirasi päälle suojaava takki, joka pitää punkit loitolla. Tämän niksin toimivuudesta emme mene kyllä takuuseen.

Kaikki IndefinitelyWildin sivuille kerätyt niksit löydät täältä.