Raakun ja sen isäntäkalojen kantoja ovat heikentäneet myös maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä jokien perkaukset ja ojitukset.

Metsähallituksen luontopalvelujen vetämän Raakku!-hankkeen loppuraportti paljastaa, että vain ani harva raakkukanta säilyy Suomessa ilman elvyttämistä.  Hankkeessa on myös koottu metsäammattilaisille ohjeita raakkualueilla toimimiseen.

Ihmisen toiminta on muuttanut ja hävittänyt raakulle ja sen isäntäkaloille sopivia jokia ja puroja. Lohisidonnaisten raakkukantojen häviäminen on erityisen vahingollista, koska niiden geneettinen monimuotoisuus on suurinta.

Jos kehitys jatkuu, jää raakun selviytyminen Suomessa muutaman latvapuron varaan, ja niissäkin kanta vähitellen taantuu.

Vielä ei ole myöhäistä

Iijoen sivujoen Livojoen ja Tuuloman vesistön Suomu- ja Luttojokien raakkukantojen elvyttäminen on vielä mahdollista, sillä niiden omat lohikannat ovat olemassa, ainoastaan lohen nousulle välttämättömät kalatiet puuttuvat.

Livojoen lohen palauttaminen on yksin suomalaisten käsissä, mutta sitä varjostaa mahdollinen koskiensuojelulain purkaminen ja suunnitellun Kollajan tekoaltaan rakentaminen. Tuulomajoen lohen palauttamiseksi on jo tehty alustavaa suunnittelua yhdessä venäläisten kanssa.

Raakkuja voidaan auttaa välttämällä vesistöjen liettyminen sekä ravinteiden ja raskasmetallien kulkeutuminen niihin. Esimerkiksi suosimalla pienialaisia hakkuita ja kevyttä laikutusta, äestystä ja mätästystä, säilyttämällä pintakasvillisuus ehjänä ja huolehtimalla ojien saostusaltaiden ja pintavalutuksen riittävyydestä sekä riittävän leveillä suojavyöhykkeillä päästään jo eteenpäin raakun elinolojen parantamisessa.

Lähde: Metsähallitus

5 faktaa raakusta

1. Jokihelmisimpukka, kansankielellä raakku, on eläimistömme pitkäikäisin laji.
2. Aikuisiksi kehittyvät raakut elävät yleensä vähintään toista sataa vuotta, ikäennätys on huikeat 280 vuotta.
3. Raakun täytyy ensin selvitä elinkierron riskivaiheista, jolloin kuolleisuus on suuri.
4. Raakku tarvitsee elinkiertonsa aikana luonnontilaista jokiympäristöä ja avukseen lohikaloja, jotka toimivat sen toukkavaiheen väli-isäntänä.
5. Sukukypsyyden raakku saavuttaa noin 20 vuoden iässä ja on hedelmällinen loppuikänsä.