Metsähallituksen tuoreen tiedotteen mukaan Suomen 38 kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna 2 286 500 kertaa. Edellisenä vuonna kävijöitä oli 2 259 800, mutta puistoja yksi vähemmän.

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston käyntimäärät ylittivät vuonna 2014 ensimmäistä kertaa puolen miljoonan rajan, ja Espoon Nuuksiossa lähenneltiin jo 300 000 käyntiä.

Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat vuonna 2014 yhteensä 125,8 miljoonaa euroa ja 1 256 henkilötyövuotta.

Kokonaistulovaikutus kasvoi 8,9 prosenttia. Valtion seitsemällä retkeilyalueella vastaavat vaikutukset olivat 14,7 miljoonaa euroa ja 156 henkilötyövuotta.

Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin eli esimerkiksi reitit ja taukopaikat. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin.

Suurimmat paikallistaloudelliset vaikutukset tulevat matkailualueilta, joilla viipymä on pidempi, ja niin ollen rahankäyttö suurempaa.

– Kansallispuistojen tuoma paikallistaloudellisen hyödyn kasvu on suurempaa kuin käyntimäärien kasvu. Tämä kertoo siitä, että yhä useampi retkeilijä haluaa ostaa palveluja jos niitä on tarjolla, kertoo päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluiden tiedotteessa.

Sää ja lumisuus vaikuttaa

Kansallispuistokäyntien määrään vaikuttaa moni tekijä. Sääolot vaikuttavat, ja esimerkiksi viime vuoden vähälumisuus laski Kolin käyntimääriä.

Palvelujen parantaminen puolestaan houkuttelee.

Esimerkiksi Kolilla Metsähallituksen luontopalvelujen panostus matkailuyritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön näkyy kasvuna kävijöiden alueelle tuomissa euroissa: puistokävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 14,3 miljoonaa euroa.

Metsähallituksen ja matkailusektorin tiiviillä, samaan suuntaan katsovalla yhteistyöllä on siinä huomattava osa, vaikka osa kasvusta johtuu Kolin kävijätutkimusaineiston laadun paranemisesta.

Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa on tehty laajaa ja pitkäjänteistä yritysyhteistyötä ja samalla parannettu kansallispuiston reitistöä, mikä on vaikuttanut käyntimäärien jatkuvaan kasvuun.

Myös kansallispuistojen luonnon tilalla on merkitystä: Saaristomeren kansallispuiston käyntimäärät laskivat erittäin pahan sinilevätilanteen takia.

Myös Saaristomerellä Metsähallituksen luontopalvelut on panostanut yhteistyöhön matkailusektorin kanssa. Se on vaikuttanut kävijäprofiilin muuttumiseen, niin että kävijät käyttävät entistä enemmän palveluita puistossa ja sen lähialueella.

Saaristomerellä panostus näkyy kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten merkittävänä kasvuna (5,4 miljoonaa euroa v. 2014) huolimatta käyntimäärien notkahduksesta.

Eurolla kymmenen euroa

Kansallispuistojen rahoituksella on hyvä panos-tuotto-suhde: kun valtio eli Metsähallituksen luontopalvelut sijoittaa euron kansallispuistojen retkeilypalveluihin, poikii tämä keskimäärin 10 euroa lähiseudulle.

Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.

Viime vuonna 29 merkittävää kulttuuriperintökohdetta siirtyi Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon.

Näistä Raaseporin, Kuusiston ja Kajaanin rauniolinnoissa, Svartholman linnoitussaarella ja Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa Metsähallitus toteutti viime vuonna kävijäseurannan.

Viiteen kohteeseen tehtiin yhteensä 173 000 käyntiä ja kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat 5,1 miljoona euroa.

Lisää onnellisuutta

Vuonna 2014 Metsähallituksen luontopalvelut raportoi ensimmäistä kertaa, minkälaisia hyvinvointivaikutuksia kansallispuistojen kävijät kokevat saavansa.

Karkeasti arvioiden kaikkien kansallispuistojen kävijöiden kokemat terveyshyödyt olivat 226 miljoonan euron arvoisia.

Jatkossa hyvinvointivaikutuksia seurataan järjestelmällisesti osana kansallispuistojen kävijätutkimuksia.

– Paitsi että retki kansallispuistoon jättää euroja lähialueelle, se muun muassa luo hyvää mieltä sekä alentaa stressiä. Yli neljä viidesosaa kävijöistä kokee hyvinvointinsa lisääntyvän kansallispuistokäynnillä.

– Kansallispuistojen kävijät kokivat kansallispuistokäynnin hyvinvointivaikutukset 208 euron arvoiseksi, Leivo kertoo.

Paikallistaloudelliset vaikutukset ja käyntimäärät 2014

(Metsähallituksen tiedote 5. helmikuuta 2015)