Kalastusasetuksen luonnoksesta syntyneessä keskustelussa on kiistelty erityisesti hauen kalastuksen rajoittamisesta.
Mediassa on esiintynyt seuran julkaiseman tiedotteen mukaan virheellisiä väitteitä muun muassa siitä, että suurhauen vapautuspakko heikentäisi kalastusmatkailun toiminta- ja kehittymisedellytyksiä.
Ylämittaa on myös tahallisesti tulkittu pyyntikieltona. Sitä se ei seuran näkulmasta ole.
Haukiseura muistuttaa, että suomalaisten kalastusopaspalveluiden yleisin kohdekala on hauki. Hauenkalastuksen menestyksellisyys perustuu saalisvarmuuteen sekä mahdollisuuteen saada isoja saaliskaloja.
– Suurimmalle osalle oppaista suurhaukien vapauttaminen ei ole ongelma, vaan niiden niukka esiintyvyys. Meidän liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on elintärkeää, että tulevillekin asiakkaille löytyy isoja kaloja kalastettavaksi.
– Onneksi suuri osa alan yrittäjistä tämän jo ymmärtää, ja ne jotka eivät, syövät siemenperunoitaan. Hauki on tärkein yhteistyökumppanini, sanoo Haukiseuran hallituksen jäsen, kalastusopas Mika Vornanen.
Suurhauki edistää vesiekosysteemimme hyvinvointia
Mediassa on esitetty väitteitä myös siitä, että suurhauen poistokalastuksesta voisivat muut kalakannat hyötyä.
Suurhaukien positiivisesta vaikutuksesta vesiekosysteemiin on saatu todisteita Helsingin Yliopiston kalataloustieteen professorin, Hannu Lehtosen tutkimuksesta.
Lehtonen on havainnut, että suurten petokalojen liikapyynnillä on negatiivisia vaikutuksia vesistön kala-, pohjaeläin- sekä eläinplanktonkantoihin.
Vesiekosysteemi tarvitsee isoja emokaloja tuottamaan laadukkaampia mätimunia ja elinkykyisempiä poikasia ja ylläpitämään muiden kalojen määrää ja laatua terveessä tasapainossa.
– Hauelle kaavailut ala- ja ylämitat täten siis paitsi parantaisivat kalakantojemme rakennetta, vaikuttaisivat positiivisesti laajemminkin muun muassa hillitsemällä rehevöitymistä (suurhauet vähentävät särki- ja lahnakantoja), mutta myös parantaisivat merkittävästi kalastusmatkailutoimialan toimintamahdollisuuksia ja työllistävää vaikutusta, Haukiseura toteaa.
Haukiseuran nettisivuilta löytyvät yleisimmät virheelliset väitteet sekä niitä koskevat oikaisut taustatietoineen.
Asetuksessa vielä muokattavaa
Esitys uudeksi kalastuslaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltava kalastusasetus annetaan eduskunnalle tiedoksi luonnosversiona ennen kuin eduskunta päättää lain lopullisesta sisällöstä.
Ministeriön edustajat kävivät viime viikolla sidosryhmien kanssa alustavan keskustelun kalastusasetusluonnoksesta.
– Asetuksessa on vielä paljon parannettavaa. Erityisesti on pohdittava sitä, mitkä asiat tulee säädellä asetuksella ja mitkä jäävät paikallisesti säädeltäväksi käyttö- ja hoitosuunnitelmien perusteella.
– Suomi on pitkä maa ja on vaikea tehdä säännöksiä, jotka sopivat koko maahan, totesi maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ministeriön tiedotteessa tiistaina.
Keskusteluissa nousi esille esimerkiksi hauen ja kuhan kalastukseen liittyvä sääntely.
Lisäksi pohdittiin, miten istutuksiin ja luonnonkantoihin kohdennettua kalastusta säädellään siten, että sivusaaliskuolleisuus pysyy kurissa, mutta kuitenkin niin, ettei istukkaisiin kohdistuvaa kalastusta rajoiteta liikaa.
Kalastuslain tavoitteiden mukaisesti myös asetuksen pitää kunnioittaa kalatalousalueiden alueellista suunnittelua ja luoda hyvät mahdollisuudet sekä kaupalliselle että vapaa-ajankalastukselle, oli se sitten kotitarve- tai virkistyskalastusta.
Uuden kalastuslain pitäisi tulla voimaan vuoden 2016 alusta ja samaan aikaan pitäisi ottaa käyttöön uusi kalastusasetus. Tavoitteena on, että asetus vahvistetaan vielä tämän kevään aikana.
Kalastusasetuksen avulla säädellään kalastusta lain antamien valtuussäännösten puitteissa ja pyritään toteuttamaan lain tavoitteita.
