Saimaan lohikalayhdistys on käynnistänyt rahankeräyksen järvilohi-istututusta varten. Keräyksen tuotto käytetään lyhentämättömänä kalastatettavaksi tarkoitettujen, rasvaeväleikattujen järvilohien istuttamiseen Pielisjokeen.

Pielisjoesta kalat levittäytyvät eri puolille Saimaan vesistöä aina eteläisiä osia myöten.

– Tavoitteenamme on lisätä rasvaeväleikattujen järvilohien määrää Saimaassa ja ohjata kalastus pois rasvaevällisistä yksilöistä, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Juha Köresaar.

Uhanalaiset järvilohet on Saimaalla ja Pielisellä helppo erottaa kalastettavaksi tarkoitetuista kaloista. Kalastettavaksi tarkoitetulta järvilohelta on leikattu pois selkäevän ja pyrstön välissä sijaitseva rasvaevä.

Uhanalaisten lohikalojen asemaa parantaa myös vuonna 2016 voimaan tulevaksi kaavailtu kalastuslakiuudistus. Uuden lain perusteella on mahdollista rauhoittaa kalastukselta muun muassa rasvaevälliset järvilohet.

– Järkevällä kalastuksen säätelyllä ja lohikalojen istutuksilla voidaan parantaa virkistyskalastusmahdollisuuksia Saimaalla. Esimerkiksi Ruotsin suurilla järvillä säätelytoimilla on onnistuttu kasvattamaan rasvaeväleikattujen saaliskalojen keskikokoa huomattavasti ja samalla uhanalaisten lohikalakantojen elinvoimaisuus on kyetty turvaamaan, sanoo Köresaar.

Pielis- ja Lieksanjokeen, entisiin kutujokiinsa nousevia järvilohia pyydystetään syksyisin emokaloiksi Enonkosken kalanviljelylaitokselle.

Järvilohikanta on nykyisin kalanviljelytoiminnan varassa, koska sen luontaiset lisääntymisalueet menetettiin 1950- ja 60-luvuilla voimalaitosrakentamisen vuoksi.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan Pielis- ja Lieksanjoelta pyydystettiin syksyn aikana emokaloiksi yhteensä vain 73 järvilohta.

– Rasvaevällisten järvilohien vapauttaminen on Saimaalla ja Pielisellä ensisijaisen tärkeää, jotta emokalojen määrää saadaan kasvatettu tuntuvasti ja järvilohen geeniperimän rappeutumiskierre pysäytettyä, Köresaar toteaa.

Lisää tietoa keräyksestä Saimaan lohikalayhdistyksen sivuilta.

Kuva: Wikimedia Commons