Taimenten kutupaikoista vaietaan yleensä visusti, mutta Longinojan kututapahtumista on jaettu tietoa sosiaalisessa mediassa, sillä aktiivit haluavat jakaa syksyisen näytelmän kaikille.

Vantaanjoella viime vuosina tehdyt kunnostukset ovat lisänneet joessa kutevien kalojen määrää. Esimerkiksi tänä vuonna Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) ja RKTL:n sähkökoekalastuksissa tavattiin ennätyksellisiä määriä taimenen poikasia.

Parhaimmilta paikoilta saatiin toistasataa poikasta sadalta neliöltä, yhdellä jopa yli 200.

Taimenten ystävien mielestä Vantaanjoki voisi olla vielä parempi taimenjoki, jos sen tieltä poistettaisiin viimeisetkin esteet. Käytännössä se este tarkoittaa Vanhankaupunginkosken länsihaarassa jököttävää voimalaitospatoa, jonka kylkeen kudulle nousevat taimenet hakkaavat kuonojaan.

Sata pölynimuria?

Vaelluskalakantojen puolesta viime vuosina voimakkaasti kantaa ottanut näyttelijä Jasper Pääkkönen totesi syyskuussa Helsingin Sanomissa, että ”voimalaitos on esimerkki täysin turhasta padosta, joka on merkityksetön sähköntuotannon kannalta ja joka pitäisi hävittää”.

Voimalaitospaidon purkamisesta on tehty lokakuussa aloite myös Helsingin kaupunginvaltuustolle. Jukka Relanderin ja puolenkymmenen valtuutetun aloitteessa todetaan, että voimalalla on museoarvoa, mutta ei tuotantohyötyä.

Laitoksen teho on 0,2 megawattia, joka Pääkkösen mukaan ”riittää sataan pölynimuriin”.

– Padosta ei ole siis mitään hyötyä, mutta siitä on paljon haittaa. Lohi ja taimen nousevat jokeen pitkin itähaaran kalaporrasta, mutta siika, vimpa, toutain ja muut särkikalat eivät pääse jokeen lainkaan ja joesta vaellukselle lähtevät ankeriaat menevät silpuksi turbiineissä, aloitteessa todetaan.

Valtuustoaloitteessa esitetään Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista siten, että alueen museoarvolle koituisi haittaa mahdollisimman vähän.

– Ilman patoa paikalla virtaisi useita satoja metrejä pitkä koski, joka olisi edelleen vapaana virratessaan ensiluokkaista habitaattia ja lisääntymisaluetta koskissa viihtyville kaloille ja moninkertaistaisi sekä Vanhankaupunginkosken pituuden että sen nykyisen virkistysarvon.

Relander on perustellut omaa näkökulmaansa voimalaitospatoon Uuden Suomen verkkosivuilla julkaistussa puheenvuorossa. Kaikki helsinkiläiset eivät ole suinkaan samaa mieltä padon purkamisen tarpeellisuudesta. Päinvastaisen mielipiteen on aiheesta julkisesti esittänyt mm. Hannu Sinivirta.

Video: Petteri Hautamaa