Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n syksyn 2014 sähkökalastuksissa tavattiin Pohjanlahden meritaimenjoissa luonnossa syntyneitä poikasia jonkin verran aiempaa enemmän.

Myös Suomenlahden joissa poikasmäärissä oli kasvua. Useista etelärannikon joista saatiin syksyllä havaintoja kookkaista emokaloista, joten toteutetut elvytystoimet ovat alkaneet tuottaa tulosta.

Meritaimenen alkuperäinen luonnonkanta on jäljellä Suomenlahden alueella kahdeksassa ja Saaristomeren alueella yhdessä jokivesistössämme. Suomenlahden luonnonkantajoista poikastuotannon elpymistä on havaittu Ingarskilanjoessa, Mankinjoessa, Espoonjoessa ja Mustajoessa.

Sipoonjoen sivupuroista löytyi syksyn sähkökalastuksissa kohtalaisia määriä meritaimenen poikasia, mutta Siuntionjoen, Virojoen ja Urpalanjoen tilanne on edelleen heikko.

Latvoille saakka

Kalastusrajoitukset, koskikunnostukset ja kalatiet sekä satunnaiset tulvat ovat helpottaneet emokalojen nousua ja lisääntymistä useissa rannikkojoissa.

Poikastuotanto on kohentunut etenkin Vantaanjoessa, jossa taimenet pääsevät nykyään nousemaan vesistön latvoille saakka. Monissa purovesistöissä poikastuotantoa on saatu aikaan myös meritaimenen mäti-istutuksilla.

Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, jossa kesänvanhoja luonnonpoikasia tavattiin selvästi edellisvuosia enemmän. Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa taimen lisääntyy luonnossa satunnaisesti. Syksyllä 2014 kesänvanhoja luonnonpoikasia löydettiin joen alaosalta neljästä koskesta.

Tornionjoella päästiin ensimmäistä kertaa arvioimaan taimenen rauhoituksen vaikutuksia poikasmääriin. Kesänvanhoja poikasia olikin aiempia vuosia runsaammin kahdella tärkeimmällä Suomen puoleisella sivujoella. Kalastajat ovat myös raportoineet vapauttaneensa merkittäviä määriä isokokoisia nousutaimenia.

Suurimmalla osalla Tornionjoen koekalastetuista alueista löydettiin kuitenkin vain yksittäisiä taimenen kesänvanhoja poikasia, ja esimerkiksi Naamijoesta ei löydetty lainkaan merkkejä lisääntymisestä.

Lisää toimenpiteitä

Valtioneuvosto hyväksyi 2012 kansallisen kalatiestrategian ja vuonna 2014 kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian, joissa esitettiin toimenpiteitä meritaimenkantojen tilan kohentamiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Vuodesta 2014 lähtien meritaimenen alamitta on ollut 60 senttimetriä. Sen lisäksi Suomenlahdella on ELY-keskusten päätöksen mukaisesti kaikkien istutettavien meritaimenten rasvaevä leikattava.

Kylänrajan ulkopuolisilla vesillä saaliiksi saa ottaa vain rasvaevättömiä, vähintään 65 senttimetrin pituisia taimenia. Tornionjoessa meritaimen on ollut vuodesta 2013 lähtien kokonaan rauhoitettu.

Itämeren rannikkovaltioista Suomessa on meritaimenen luonnonkantoja jäljellä vähiten. Meritaimenen luonnonkantojen tila on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Lähde: RKTL