Kannan puolittamisella pyritään ehkäisemään sikaruton leviäminen Suomessa, jos tauti rantautuisi maahamme Venäjältä tai Baltiasta.

– Kannan harventaminen on varotoimenpide, jolla pidetään populaatio riittävän pienenä. Se osaltaan ehkäisee taudin leviämistä, sanoo Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava.

Ruokintakiellon purkamisella tavoitellaan kahta asiaa. Toisaalta sillä halutaan sitoa nykyinen kanta paikoilleen, mikä hillitsisi taudin leviämistä. Toisaalta sillä tehostetaan metsästystä, joka aiotaan toteuttaa juuri ruokintapaikoilla.

Suomessa on riistanhoitoyhdistysten tuoreiden tilastojen mukaan runsaat tuhat villisikaa.

Kaakkois-Suomessa kannan suuruudeksi on laskennoissa arvioitu lähes 400 yksilöä. Kannan arvioidaan kasvaneen kuluvan vuoden maaliskuusta lähes sadalla yksilöllä.

Itäisellä Uudellamaalla kannan on laskennoissa todettu nousseen jo yli 600 yksilöön.

 Ei tartu ihmiseen

Itärajan takaisen kannan suuruudesta ei Oravan mukaan ole tietoa.

– Tilastotietoa määristä Venäjän puolella ei ole. Sikäläisten metsästäjien mukaan heillä ei kuitenkaan ole tietoa tautitapauksista Kannaksella, Orava sanoo.

Virossa sikaruttotapauksia on todettu jo lähes 40, joista ainakin pari Koillis-Virossa.

Sikarutto on erittäin tehokkaasti leviävä tauti, jonka pelätään pahimmillaan tarttuvan villisioista tuotantosikaloihin.

– Se on sikatalousyrittäjien suurin pelko, Orava sanoo.

Sikarutto ei tartu ihmisiin, mutta Oravan mukaan ihminen on kuitenkin mahdollinen syyllinen, jos tauti leviää Suomeen.

– Riskiryhmiä ovat esimerkiksi Baltian maissa metsästämässä käyneet tai säännöllisesti Suomenlahden yli reissaavat työntekijät, jotka voivat tuoda taudin tänne tietämättään vaikkapa eväissään.