Saaliista 44 karhua saatiin poronhoitoalueen kiintiömetsästysalueelta. Itäiseen Suomeen sijoittuvalla vakiintuneen karhukannan hoitoalueella karhuja kaadetiin yhteensä 49.

Riistakeskusalueittaan itäisen Suomen saalis jakautui siten, että Pohjois-Karjalassa kaadettiin 33 karhua, Kaakkois-Suomessa seitsemän, Etelä-Savossa neljä ja Kainuun eteläosassa viisi karhua.

Karhukannan levittäytymisvyöhykkeellä karhuja kaadettiin 18. Levittäytymisvyöhyke kattaa Keski-Suomen, osan Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan riistakeskusten toiminta-alueista.

Kuusi karhua kaadettiin kehittyvän karhukannan alueella läntisessä Suomessa. Kuuden kannanhoidollisen poikkeusluvan myöntäminen katsottiin tarpeelliseksi karhukannan aiheuttamien sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi.

Poronhoitoalueella alueellinen kiintiö oli 42 karhua. Kiintiö tuli täyteen, jonka lisäksi jahdin loppuvaiheessa kaadettiin kaksi karhua, jotka kuitenkin luetaan kiintiöön kuuluviksi.

Metsästyskauden painavin karhu painoi noin 300 kiloa. Uroskarhu kaadettiin Kuhmossa.

Suomen karhukannan kooksi arvioitiin 1140–1270 yli vuoden ikäistä yksilöä ennen metsästyskauden alkamista.

Vuoden 2013 karhusaaliin rahallinen arvo oli noin 300 000 euroa.

Suomessa karhua voidaan metsästää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla, koska karhukanta on tiheä ja täyttää suotuisan suojelutason kriteerit.

Karhukannan hoitosuunnitelman mukaisesti karhunmetsästyksellä pyritään vähentämään karhun aiheuttamia vahinkoja erityisesti poronhoitoalueilla.

Vakiintuneen kannan hoitoalueella karhukanta pidetään nykyisellä tasolla, levittäytymisvyöhykkeellä kannan kasvuvauhtia rajoitetaan ja kehittyvän kannan hoitoalueella karhujen määrän annetaan lisääntyä.

Suomen riistakeskuksen tiedote.