Hirvestyskausi alkaa suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina. Tänä vuonna hirven- ja peuranmetsästys alkaa lauantaina 27.9.

Pohjois-Lapin alueella hirvenmetsästys on alkanut jo syyskuun alussa.

Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella jo alkanut hirvenmetsästys jakautuun kahteen jaksoon. Kiimahuipun takia hirvi on rauhoitettu 21.9.–10.10., minkä jälkeen metsästys jatkuu 11.10.–30.11.

Hirvenmetsästykseen arvioidaan osallistuvan tänä vuonna yli satatuhatta metsästäjää.

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 33 500 hirvenpyyntilupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa kaksi vasaa tai yhden aikuisen.

Valkohäntäpeuran metsästykseen riistakeskus myönsi 22 800 pyyntilupaa.

Hirvimäärä on suuressa osassa Suomea tavoitetasolla viime vuosien hirvikannan tavoitteellisen vähentämisen ansiosta.

Varsinkin Etelä-Suomessa osa metsästysseuroista ja -seurueista siirtää hirvenmetsästyksen aloittamista lokakuulle. Lehtien pudottua näkyvyys on metsissä parempi ja kylmempi ilma helpottaa saaliin jäähdyttämistä.

Pohjois-Suomessa metsästys aloitetaan usein heti metsästyskauden alkaessa.

Huomiasusteissa käytettävä väri jatkossa oranssi

Harrastajamäärään ja käytettyyn aikaan nähden suomalaisessa hirvenmetsästyksessä tapahtuu erittäin vähän vahinkoja.

Tärkeä syy siihen lienee metsästyksessä käytetyt punaiset ja oranssit huomioasusteet.

Punainen väri jää tulevalla kaudella historiaan.

Tuoreen asetusmuutoksen myötä tulevana pyyntikautena hirven, valkohäntäpeuran, kuusipeuran ja metsäpeuran metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta.

Väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Vaatimus ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta.

Hirvikolaririski lisääntyy

Syksyn pimeys, hirvien kiima-aika ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät hirvikolaririskiä syksyisin.

Hirvieläinkolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen. Suomessa sattuu noin 4000 hirvieläinkolaria vuosittain ja nistä lähes kaikki aiheuttavat jatkotoimenpiteitä.

Metsästys on tärkein keino säädellä hirvieläinkantoja, mutta myös tärkein keino hirvieläinonnettomuksieen ehkäisemisessä.

Autokoululiiton vinkit turvalliseen autoiluun hirvestyskaudella

Autokoululiitto kertoo, että tärkein keino onnettomuuksien välttämiseksi on ennakointi. Kuljattajan on huomioitava varoitusmerkit, pidettävä tarpeeksi suuret turvavälit ja valmistauduttava pysähtymään tarvittaessa.

Hirvivaara merkit ovat sijoitettu paikkoihin, joissa on tapahtunut hirvivahinkoja. Lyhyillä, usein vain muutaman kilometrin mittaisilla, hirvivaara merkin vaikutusalueilla kuljettajan tulee olla tarkkaavainen.

Turhat puhelut ja keskustelut on lopettava ja tien pientareita tarkkailtava. Tarvittaessa on oltava valmis pysähtymään.

Hirvivaara-alueella ei kannata lähteä ohittamaan. Jos edellä ajava auto hidastaa, on sillä todennäköisesti syy tehdä niin. Silloin kannattaa itsekin hidastaa.

Tärkeää on myös auton varusteiden kunto.

Kuluneet renkaat kasvattavat jarrutusmatkaa huomattavasti. Tuulilasinpyyhkijöiden sekä ajovalojen toimivuus on syytä tarkistaa ja tuulilasi kannattaa pestä myös sisäpuolelta.

Hirvi ylittää yleensä tien päättäväisesti, mutta saattaa myös joskus kääntyä ja suunnata takaisinpäin. Talvisilla keleillä hirvi voi myös liukastua ja kaatua tielle.

Kohdatessaan hirven ajotiellä kannattaa edetä rauhassa ja tarvittaessa odottaa, että hirvi on poistunut paikalta.

Vuonna 2012 hirvieläinonnettomuuksista 63 prosenttia tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Riskialttiimmat ajat hirvikolareille ovat aamu- ja iltahämärät.

Hirven kohdattattuaan ja mahdollisen törmäyksen vältettyään vaara ei välttämättä ole ohi. Muut autoilijat eivät ole välttämättä vielä havainneet hirveä. Esimerkiksi hätävilkuilla voi varoittaa liian nopeasti vaaratilannetta lähestyvää autoilijaa.

Edestäpäin tulevan auton huomion voi herättää esimerkiksi vilkuttamalla pitkiä valoja.

Autokoululiiton vinkit kuljettajille:

1. Huomioi varoitusmerkit.

2. Käytä silmiäsi ja tarkkaile pientareita.

3. Pidä tarpeeksi suuret turvavälit.

4. Sovita nopeutesi ajo-olosuhteiden mukaan.

5. Keskity ajamiseen.

6. Pidä renkaat kunnossa.

Lähteet: Suomen riistakeskus, Suomen Autokoululiitto ry.

Kuva: Wikimedia Commons/ ”Male Moose” by Hagerty Ryan, U.S. Fish and Wildlife Service