Kansallispuistoretket rauhoittavat mieltä, torjuvat alakuloa ja stressiä sekä saavat unohtamaan arjen murheet.

Metsähallituksen torstaina (28.8.) julkaisema selvitys osoittaa, että elinvoimaisuus ja onnellisuus kohenevat retkillä Suomen kansallispuistoihin ja muihin laadukkaisiin luontokohteisiin.

Metsähallituksen mukaan kävijöiden kokemia luontoilun psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia ei ole ennen tutkittu Suomessa näin laajasti. Selvityksessä olivat mukana Patvinsuon, Kurjenrahkan ja Repoveden kansallispuistot sekä Kevon luonnonpuisto.

Viime vuonna tehtyyn maastokyselyyn saatiin 2052 vastausta. Vastaajille lähetettyyn laajempaan sähköpostikyselyyn saatiin 873 vastausta.

Valtion alueille metsästys- tai kalastusluvan hankkineille tehtiin verkkokysely. Kyselyyn vastasi 4653 pienriistan metsästäjää ja 1797 virkistyskalastajaa.

Tulokset analysoi Oulun Diakonissalaitos.

Selvityksen mukaan retkeilijä kokee saavansa yhdestä vierailusta kansallispuistoon hyvinvointia keskimäärin 208 euron arvosta. Kaikkien Suomen kansallispuistossa vierailleiden henkilöiden kokemien terveysvaikutusten itsemääritellyksi rahalliseksi arvoksi on laskettiin yhteensä 226 miljoonaa euroa.

Ruuhkavuosi-ikäisten, lasten ja naisten hyvinvointi kasvaa erityisesti luonnossa ja luonnossa yöpyminen koetaan terveydellisesti hyödyllisemmäksi kuin päiväretket.

Kauempaa matkaavat kokevat fyysisen hyvinvoinnin lisääntyvän enemmän kuin lähialueilta tulevat kävijät.

Sosiaalinen hyvinvointi puolestaan lisääntyy ja ystävyyssuhteet lujittuvat porukalla kuljettaessa. Fyysistä nautintoa koetaan puhtaasta ilmasta ja hiljaisuudesta.

Kansallispuistoretkillä patikoitiin keskimäärin 15 kilometriä, josta vedetty arvio kertoo, että Suomalaisissa kansallispuistoissa kävellään vuodessa yhteensä noin 34 miljoonaa kilometriä. Sen puolestaan kerrotaan vastaavan noin 850 kierrosta maapallon ympäri.

Myös kalastus- ja metsästysretkillä kannattaa viipyä kaikessa rauhassa, kertoo selvitys.

Eränkävijät kokevat hyvinvointinsa lisääntyvän sitä enemmän mitä pidempään retki kestää. Ihanneretki kestää viikosta kahteen.

Työikäiset kokevat eräretken parantavan enemmän kuntoa ja rentouttavammaksi kuin eläkeikäiset. Miehiä enemmän kalastaessaan ja metsästäessään kokevat rentoutuvansa naiset.

Metsähallituksen tiedote.

Kuva: Wikimedia Commons/ Anu Korpinen, CC BY-SA 3.0 -lisenssi.