Salamamääriltään Suomen ukkosilmastoa ei ole yhtä raju kuin eteläisimmissä maissa, mutta pohjoiseen sijaintiimme suhteutettuna Suomessa ukkostaa runsaasti.

Tuoreessa tutkimuksessa tutkitiin Pohjois-Euroopan ukkosilmastoa kymmenen vuoden ajan (2002––2011).

Ensimmäinen kuva kertoo keskimääräisen vuotuisen maasalamatiheyden, eli kuinka paljon maasalamoita osuu neliökilometrille vuodessa. Baltiassa salamatiheydet ovat suurimmat verrattuna Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen.

Tutkimusjakson aikana Norjassa salamoi eniten Oslon seudulla ja Ruotsissa keskimäärin runsaimmin salamoi maan eteläosissa. Suomessa salamoi eniten maan länsi- ja keskiosissa.

Koska Suomi sijaitsee kahden eri ilmastovyöhykkeen välissä, Suomessa kertyy runsaasti salamoita pohjoisempana kuin länsinaapureissa.

Toinen kuva esittää keskimääräistä ukkospäivien lukumäärää vuosina 2002-2011. Ukkospäivien alueellissa lukumäärissä ei ole yhtä suuria eroja kuin salamamäärissä.

Suomessa ukkospäiviä on keskimäärin 10-17, lukuunottamatta Lappia.

Lapissa ukkospäiväluku on alle 10 johtuen yksinkertaisesti siitä, että Lapissa kesä on lyhyempi kuin etelämpänä.

Kun alueellinen keskimääräinen maasasalamatiheys jaetaan ukkospäivien lukumäärällä, saadaan yksikkö, joka kuvaa ukkosten keskimääräistä alueellista rajuutta.

Kolmannessa kuvassa näkyy, että ”rajuja” eli punaisia alueita on siellä täällä koko Pohjois-Euroopassa. Yksittäinen ukkonen voi siis olla raju missä tahansa tutkitulla alueella.

Ilmastollisessa mielessä kymmenen vuotta on lyhyt aika Suomen leveysasteilla. Tutkimustulokset paljastavat kuitenkin uutta mielenkiintoista tietoa ukkosistamme.

Alueellisia eroja voidaan tutkia entistä tarkemmin kun havaintoaineistoa kertyy vuosien varrella lisää.

Ilmatieteen laitoksen tiedote.

Kuvat: Ilmatieteen laitos