Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ovat vahvistaneet vesiviljelyn kansallisen sijainninohjaussuunnitelman.

Sijainninohjauksella kalankasvatusta pyritään ohjaamaan vesien hyödyntämisen, ympäristön ja elinkeinon kannalta sopiville alueille. Tähtäimessä on edellytysten luominen tuotannon kestävälle kehitykselle ja alan ympäristövaikutusten parempi hallitseminen.

Sijainniohjaussuunnitelman laatiminen perustuu kansalliseen vesiviljelyohjelmaan 2015, ja täydentää kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjetta.

Kestävän kalankasvatuksen lisäämisen kannalta potentiaalisia alueita on löydetty sijainninohjauksen avulla. Tuotanto ei heikentäisi vesialueiden tilaa, eikä aiheuttaisi haittaa loma-asutukselle tai virkistyskäytölle näillä alueilla.

Vesiviljelyn kannattavuuden ja hiilijalanjäljen sekä vesistöjen käytön ristiriitojen pienentämisen nimissä yrityksiä kannustetaan keskittämään pieniä yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön (mmm) mukaan suomalaiset syövät yhä enemmän kalaa, mutta vain kolmannes syödystä kalasta on kotimaista. Suomen kauppataseen kerrotaan olevan kalatuotteiden osalta yli 350 miljoonaa alijäämäinen.

Kalantuotannon kehittymiselle ja kestävälle kasvulle on siis tarvetta.

Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on mmm:n mukaan pienentynyt 1990-luvun alusta lähes 70 prosenttia ja uudet innovaatiot auttavat hallitsemaan ympäristövaikutuksia entistä paremmin.

WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) näyttää vihreää valoa suomalaiselle kirjolohelle kuluttajien kalastusoppassaan.

Vesiviljelyn ravinnekuormitus on valtakunnallisesti pieni, mutta sillä voi olla paikallisia vaikutuksia, ja siksi laitosten sijainninohjaus on tärkeää.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Kuva: Wikimedia Commons