Suomen kansallispuistoperheeseen syntyi tiistaina uusi jäsen, kun eduskunta hyväksyi lain Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Maamme 38. kansallispuisto täydentää nykyistä puistoverkostoa reittivesistöjen ranta- ja saaristoluonnon sekä pohjoissavolaisen vuorimaan, vanhojen luonnonmetsien ja lehtojen osalta.
Kansallispuistojen hoidosta vastaava Metsähallitus alkaa kehittää uutta puistoa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajamailla sijaitsevaan Etelä-Konneveden kansallispuistoon kuuluu 1 544 hehtaaria valtion omistamia maita.
Etelä-Konneveden saariin ja rannoille levittäytyvän kansallispuiston huomattavan monimuotoiseen maisemaan kuuluu silokallioisia rantoja ja aavoja järvenselkiä, mutta myös pystysuoria kalliojyrkänteitä ja jättiläishaapoja kasvavia vanhoja metsiä.
Vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon. Alueelta löytyy runsaasti erityisesti kallioisista elinympäristöistä tai lahopuusta riippuvaista uhanalaista lajistoa.
Kansallispuisto vahvistaa luontomatkailun kehittämistä alueella. Kansallispuisto perustetaan yleiseksi nähtävyydeksi ja sen tavoitteissa painottuvat virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen.
Viime vuonna valmistuneessa Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa määriteltiin retkeilyn palveluvarustuksen perustaso, jota nyt alkavassa suunnittelussa nostetaan kansallispuiston edellyttämälle tasolle.
– Tarvetta on etenkin Enonniemen patikointireitistön laajentamiselle ja uusille rantautumiskohteille, kertoo erikoissuunnittelija Raimo Itkonen Metsähallituksesta.
Tänä kesänä Metsähallitus lisää maasto-opastusta, kohentaa nykyistä palveluvarustusta ja avaa kansallispuistoa esittelevän sivuston luontoon.fi-verkkopalvelussa. Pian uudesta kansallispuistosta voi myös tykätä Facebookissa.
Aluetta kehitetään yhteistyössä
Laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta tulee voimaan vahvistamismenettelyn jälkeen loppukesällä.
Kansallispuistossa saa pääsääntöisesti liikkua jokamiehenoikeuksien mukaisesti,mutta maihinnousua linnuston pesinnän kannalta arvokkaille luodoille ja pienille saarille toivotaan vältettävän pesimäaikana. Mahdolliset liikkumisrajoitusalueet määritellään myöhemmin annettavassa järjestyssäännössä.
Kansallispuiston perustamisen myötä Metsähallitus käynnistää alueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivittämisen. Päivitystyöhön osallistetaan alueen sidosryhmät ja käyttäjät. Se toteutetaan tiiviissä yhteydessä laajemman, Etelä-Konneveden alueella käynnistyvän, eri toimijoita yhdistävän Master Plan -suunnittelun kanssa.
Master Plan keskittyy kansallispuiston ulkopuolisten, puistoon kytkeytyvien rakenteiden ja palveluiden kehittämiseen.
– Avainasemassa on yhteistyö alueen matkailuyrittäjien kanssa. Metsähallitus huolehtii retkeilyn palvelurakenteista kansallispuistossa, mutta kävijöiden kaipaamia muita palveluita tuottavat alueen yrittäjät, toteaa uuden kansallispuiston puistonjohtaja Tuula Peltonen.
Metsähallitus tarjoaa kansallispuistossa toimiville yrityksille yhteistyösopimuksia, joiden myötä yrittäjät sitoutuvat kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Samalla he pääsevät vaikuttamaan puiston kehittämiseen ja saavat palveluilleen näkyvyyttä luontoon.fi-sivustolla.
Etelä-Konneveden kansallispuisto
Pinta-ala: 1 544 hehtaaria eli 15,44 neliökilometriä
Sijainti: Konneveden ja Rautalammin kunnissa, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla
Tarkoitus: Rautalammin reittiin kuuluvan Konneveden ranta- ja saaristoluonnon eliöstön, kallioperän ja vesistömaiseman suojelu ja hoitaminen sekä yleinen virkistys- ja retkeilykäyttö ja ympäristötutkimus.
