Vuoden 2010 huipun jälkeen karhukanta on pienentynyt hieman. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi, että karhuja on tänä vuonna ennen metsästyskauden alkua vähintään 1405 – 1535.

Arvion mukaan pentuja syntyy tänä vuonna 265. Luku sisältyy kokonaisarvioon. 

Syksyllä (20.8.) alkavan metsästyskauden jälkeen osa karhuista metsästetään ja osa siirtyy talvehtimaan Venäjän puolelle.

Viime vuonna karhuja oli ennen metsästyskauden alkamista 1560 – 1680.

Suomi jaetaan karhukannan hoidossa neljään eri kannanhoitoalueeseen. Karhukanta on kasvanut idässä ja pienentynyt muualla.

Itäisessä Suomessa, vakiintuneen kannan hoitoalueella, karhujen määrä on lisääntynyt hieman.

Karhukanta on pienentynyt Keski-Suomessa levittäytymisvyöhykkeellä ja Lännessä kehittyvän kannan alueella.

Poronhoitoalueella kanta-arvioiden tekeminen on hankalaa pienen havainnoitsijaverkoston takia. Poronhoitoalueella karhukanta on runsaimmillaan itärajan lähellä, alueen eteläosissa.

Keskisessä Suomessa karhukanta väheni viime vuonna noin 30 prosenttia. Riistakeskusalueittan karhujen määrä pieneni erityisesti Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä.

Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa karhujen määrä on lisääntynyt.

Viime vuonna karhuhavaintoja tehtiin 11 193 kappaletta ja toissavuonna 12 031 kappaletta. Pentuehavaintoja tehtiin myös toissavuotta vähemmän.

Pentuehavaintoja kirjattiin 964 vuonna 2012 ja viime vuonna 794. Erillisiä pentueita arvioidaan olleen viime vuonna hieman vähemmän kuin toissavuonna.

Karhukannan arviointi

Karhujen kanta-arviointi perustuu pääosin petoyhdistyshenkilöverkoston ilmoittamiin havaintoihin alle vuoden ikäisistä pentueista.

Pentueet liikkuvat pienemmällä alueella kuin muut karhut, eivätkä eri pentueiden elinpiirit ole niin päällekkäisiä kuin muiden saman alueen karhujen.

Pentueiden lukumäärän arvioinnissa käytetään apuna havaintojen päivämääriä, tietoa pentujen lukumäärästä, naaraskarhun tassun kokoa ja etäisyyskriteereitä.

Etäisyyskriteerit muodostetaan GPS-lähettimellä varustettujen pennullisten naaraiden elinpiirin koon ja liikkumisen perusteella.

Karhujen kokonaismäärästä saadaan arvio kertomalla pentueiden lukumäärä kymmenellä.

Tulevaisuudessa karhukantojen seuraamisessa yleistyvät geneettiset menetelmät. Karhujen yksilömäärää voidaan arvioida ulostenäytteistä eristettävän DNA:n avulla.

Geneettisten menetelmien kalleuden ja analysoinnin vaatiman ajan takia ne eivät tule korvaamaan havaintoaineistoja, vaan toimivat niiden tukena ja vertailukohteena.

Taulukko ja tiedote: RKTL