Onko suomalaisesta metsästäjästä tullut elektroniikan orja? Luonnossa liikkuminen on aina edellyttänyt luonnonolosuhteiden huomioon ottamista. Työmaille ja harrastuksiin on varustauduttu parhailla saatavissa olevilla välineillä, vaatteilla ja tiedoilla.

Uudet laitteet ja tekstiilimateriaalit tekevät luonnossa liikkumisen helpommaksi ja miellyttävämmäksi, mutta samalla kenties taidot selvitä luonnossa yksinkertaisin varustein ovat heikentyneet.

On myös syntynyt aivan uudenlaisia tapoja liikkua ja harrastaa luonnossa. Muutoksen myötä suomalaisten suhde luontoon ja liikkuminen luonnossa ovat muuttuneet suuresti.

Kahdeksan suomalaista museota dokumentoi vuosina 2011–2013 yhteisessä hankkeessa luontoon liittyvissä harrastuksissa ja elinkeinoissa tapahtuneita muutoksia.

Suomen Metsästysmuseo vastasi tallennuksesta metsästyksen osalta. Varustautuneena luontoon -verkkonäyttely kertoo tämän tallennustyön tuloksista.

Hirviä ampuva koira vai peräti robotti?

Museot dokumentoivat monipuolisesti luontoharrastusten ja elinkeinojen eri aloja haastattelemalla, videokuvaamalla, valokuvaamalla ja tallentamalla esineistöä kokoelmiinsa.

Haastatteluissa tuli esiin hyvin erilaisia tapoja suhtautua tekniseen kehitykseen:

– Osa metsästäjistä koki teknisen kehityksen uhkaksi perinteisille erätaidoille. Kuitenkin suurin osa käytti valikoiden uusia apuvälineitä kuten koiratutkia ja radiopuhelimia. Sitten löytyi myös tietysti niitä, joille uusimmat tekniset keksinnöt olivat koko metsästysharrastuksen suola, kuvailee Metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen.

– Hankkeen aikana tuli mieleen, että mihin kehitys lopulta johtaa. Tarvitseeko metsästäjän tulevaisuudessa astua metsään lainkaan. Erilaisilla teknisillä apuvälineillä varustettu koira laitetaan hirven jäljille. Koira löytää, haukkuu, videokuvaa, ampuu, paloittelee ja valmistaa ruuaksi hirven, jonka jälkeen soittaa isännälleen, että ruoka on valmista, pohtii museon perinteen tallennuksesta vastaava amanuenssi Pekka Allonen.

– Veikkaan, että koirat korvataan roboteilla, ennustaa puolestaan Peltonen.

Verkkonäyttelyssä metsästäjien lisäksi ääneen pääsevät maatalousyrittäjä, metsuri, kalastusopas, marjastaja, geokätköilijäpariskunta, nuori lintuharrastaja ja useampi sukupolvi vihtiläisiä kesäasukkaita.

Vanhojen ja uusien valokuvien kautta ilmenee teknisen kehityksen tuoma muutos, ja videoilla haastateltujen oma ääni nousee kuuluviin.

Tallennushanke saa jatkoa

Varustautuneena luontoon -tallennustyö oli osa museoiden valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanketta TAKOa.

Työskentelyyn osallistuivat Espoon kaupunginmuseo, Kainuun museo, Lusto – Suomen Metsämuseo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Suomen Maatalousmuseo Sarka, Suomen Metsästysmuseo, Pielisen museo ja Vihdin museo.

Verkkonäyttelyn on toteuttanut museoiden kanssa yhteistyössä projektitutkija Jenni Sahramaa.

Museoiden yhteinen tallennustyö saa jatkoa. Seuraavaksi perehdytään lasten- ja nuorten luontosuhteeseen.

Uuden tallennushankkeen nimi on Ihan pihalla. Metsästysmuseo aikoo tallentaa nuorille metsästäjille suunnattua koulutusleiritoimintaa sekä lasten ja nuorten mielipiteitä metsästyksestä.

Varustautuneena luontoon -näyttely löytyy täältä.

KUVA: Pohjanpystykorva mönkijän kyydissä. (Antti Saraja/Suomen Metsästysmuseo).

Ammattioppaan kalastusvene -video

Hirvijahtia videolla

(Suomen Metsästysmuseon tiedote 7. huhtikuuta 2014)