Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen saaman tiedon mukaan Satakunnasta Huittisten ja Köyliön rajalta tammikuussa löydetyllä kuolleella sudella oli kapipunkkitartunta.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan suden verinäytteessä todettiin kapivasta-aineita ja myös nahan muutokset sopivat kapitartuntaan. Susi oli lähes kokonaan karvaton ja sen ravitsemustila oli heikko.

Kuollut nuori naarassusi löytyi syrjäisellä paikalla olevasta ulkorakennuksesta tammikuussa.

Suden löytökunnaksi tarkentui Huittinen aiemmin kerrotun Köyliön sijasta. Eläin kuului niin sanottuun Köyliön laumaan. Suden kuolinsyyselvityksen tilasi Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistys.

RKTL seuraa tilannetta yhdessä paikallisten riistanhoitoyhdistysten ja poliisin kanssa. RKTL:n tutkimusapulaisen Antti Härkälän mukaan on mahdollista, että alueella liikkuu myös muita sairaita eläimiä.

Syyhypunkin aiheuttamaa kapia esiintyy koiraeläimillä, ilveksillä ja sioilla. Syyhypunkki voi lähikontaktissa siirtyä myös ihmiseen.

Koska ihminen ei ole punkin varsinainen isäntä, punkki ei voi kaivaa käytäviä ihmisen ihoon, eikä näin ollen aiheuta yhtä voimakasta kutinaa kuin koiralla.

Tyypilliset oireet ovat kutiava ihottuma käsivarsissa, selässä ja vatsan iholla. Oireet häviävät yleensä jonkin ajan kuluttua itsestään.

Kapi on ajoittain ollut yleinen vaiva susilla esimerkiksi tietyillä alueilla Pohjois-Amerikassa. Suomessa ammuttiin kolme kapin vaivaamaa pentua vuonna 2004 ja kaksivuotias uros vuonna 2006.

Suomen lähialueilla kapia on tavattu muun muassa Ruotsissa ja Virossa. Skandinaviasta tunnetaan 27 kapitapausta susilla vuosina 1985-2012, ja 16 sutta on kuollut sairauteen tai on lopetettu sairaudesta johtuen. Skandinavian susista 90 prosenttia elää Ruotsissa.

Kettukapi tarttuu melko helposti eläimestä toiseen.

(RKTL tiedote 21. helmikuuta 2014 ja RKTL:n verkkosivut)