Allaskokeessa kukin pukine puettiin kevyen perusvaatetuksen päälle. Jalkoihin laitettiin kumisaappaat. Asujen puettavuudessa ja istuvuudessa oli eroja. Kiiltävä vuori helpotti puvun ”liukumista” päälle, mutta pehmeä kangas tuntui mukavammalta.
Koetilanteen vaatimattomissakin oloissa pukujen lämpimyydessä havaittiin eroja. Tärkeintä on puvun kyky suojata ihmistä vedessä ja vedestä nousun jälkeen.
Jokainen pukine kykeni pitämään henkilön pinnalla. Eroja löytyi niiden kyvyssä kääntää henkilö selälleen ja pitää suu kuivana. Mikään 50 N pukine ei ollut hyvä. Vaikka pukine kelluttaakin tyynessä uima-altaassa, on tilanne tuulessa ja aallokossa täysin toinen. Mikään 50 N kelluntapukine ei varmuudella pidä ihmistä oikein päin vedessä. Lopullinen kellunta-asento on vatsallaan pää veden alla.
Lämpöä eristävän kellukkeen jakaminen koko keholle uittaa ihmistä vaakasuorassa. Suu on tällöin matalalla. Keskittämällä kellutuskyky takin alueelle kellutaan kuitenkin banaanin muotoisessa asennossa siten, että nilkat ja pää painuvat veteen. Kelluketta tulisi olla niskan takana paljon. Näin ei jokaisessa pukineessa ole.
Veden vaihtumista hillitsevät hihan suissa ja nilkoissa olevat kiristimet. Hihoissa voi olla hyvinkin ”sukelluspuvun” kaltaiset mansetit mutta nilkoissa ne olisivat vaaralliset. Kaula-aukko on yleensä mukavaa fleeceä eikä eristä vettä, kuten ei huppukaan.
Mikäli housujen lämpöeriste ei kelluta, ihmisellä on pystympi ja periaatteessa parempi kelluma-asento. Tällainen eriste kuitenkin imee vettä ja tuntuu jo alussa kylmältä. Testin jälkeen on vaikea sanoa, kumpi perusratkaisu olisi kokonaisuuden kannalta parempi. Täysin hyvää ei ole.
Tässä jutussa selvitämme pukineiden turvallisuus- ja käyttöominaisuuksia tilanteissa, joissa henkilö on joutunut veden varaan. Varsinaisen tuotekohtaisen vertailun ja jutun asujen soveltuvuudesta kalastuskäyttöön löydät täältä.
Vedestä poistuminen
Haalarityyppinen kellunta-asu täyttyy aina vedellä. Sitä on puvun alla ja puvun kerrosten välissä. Tämä lisää henkilön painoa kymmenillä kiloilla. Housujen lahkeista vesi tuleekin voida päästää nopeasti pois ja puvun kerrosten välissä olevalle vedelle pitää olla vapaa valumistie alaspäin.
Käytäntö on osoittanut, että raskas, tavanomainen vaatetus kuten ”pilkkihaalarit” voivat olla niin täynnä vettä, että poistuminen vedestä ei onnistu. Vettä imemättömät kelluhaalarit ovat nykyään paljon parempia. Vesi poistuu nopeasti myös vaatteen sisältä.
Standardit eivät ota kantaa siihen, miten vaate toimii, kun kylmettynyt ja märkä ihminen pääsee takaisin kuivalle maalle. Tilannehan jatkuu, sillä avoveneessä tai saaressa märkä ihminen jatkaa kylmettymistään. Kelluntapukineiden vettä imemätön eriste/kelluke on toki parempaa kuin läpeensä kastunut tavallinen vaate. Pukineen tuulen pitävä ulkokerros ja kastumaton eriste auttavat uhria pysymään lämpimänä.
Regatta-mallisto
Regatta-merkillä oli testissä mukana peräti neljä tuotetta: kolme eritasoista kelluhaalaria ja yksi ammattikalastajille suunniteltu sadeasu, jossa kelluke on takin sijaan sijoitettu housuihin. Haalarisarjasta kävi ilmi se, että saman standardin alla voidaan valmistaa erilaisia pukineita eri käyttäjiä varten. Kalastajanasu on taatusti tarpeellinen kalastajille, mutta osoittaa sen kuinka täysin poikkeaviakin asusteita saadaan hyväksyttyä ja että niiden kellutusominaisuudet saattavat olla varsin vaatimattomat.
Veneilijöiden kokohaalareita löytyy keskisarjan mallit Sportline 954 ja Coastline 953. Lippulaiva on näitä selvästi tukevampi Active 911. Perusratkaisultaan haalarit ovat samanlaisia, mutta poikkeavat lämpimyydeltään varustukseltaan ja kuosiltaan toisistaan. Kaksi kevyempää ovat käytännössä saman painoiset, mutta Active painaa jo yli kaksi kiloa.
Huppu on Regatta-haalareiden heikko kohta. Ne ovat lähinnä ”suihkumyssytasoa”. Jollei lippaa käännä ylös, näkyvyys katoaa kun päätä kääntää. Huput istuvat huonosti, eivät ole eristettyjä eivätkä kannata päätä vedessä.
Regatta Active on tukevaa tekoa ja siinä on myös sisäpuoliset olkaimet. Se on kuivana ja märkänä selvästi testijoukon lämpimimpiä eikä sitä varmaan mielellään pidetä kesähelteellä. Kaulan ympärille tuleva viimasuoja on erittäin hyvä.
Vedessä Active ei kuitenkaan ollut testisarjan aivan huippua, vaikkakin Regatan paras. Selkäasento on vakaa, mutta matala. Pää pyrkii taipumaan taakse. Kylkiasennosta kääntyy kuitenkin selkeämmin selälleen kuin vatsalleen. Uinti onnistuu kohtalaisesti. Vedestä noustessa Active tyhjenee hyvin ja alkaa pian tuntua lämpimältä.
Activen kangas ei kuitenkaan osoittautunut parhaiten vettä hylkiväksi. Active on selkeästi tarkoitettu kylmiin ja vaikeisiin olosuhteisiin, vaikka ei omaakaan riittävää kellutuskykyä ollakseen pelastusliivin veroinen. Se on joka tapauksessa kärkipään haalareita.
Regatta Coastlinen viimasuoja on matalampi ja rakenne muutenkin kevyempi. Näin myös vedessä, missä kylkiasento muuttui suu alaspäin kellumiseksi. Pää pyrkii taipumaan taakse ja suu on lähellä pintaa. Ero parempiin haalareihin oli selkeä. Lämpimyys märkänä oli tuntuva kuten myös kuivilla oltaessa. Kangas hylkii vettä hyvin.
Regatta Sportline on väritykseltään keltainen kuten Active, mutta tätä kevyempi. Kellutus on samaa tasoa kuin Coastlinella. Kangas hylkii vettä hyvin ja puku tyhjenee vedestä noustessa ripeästi. Lämpimyyden eroja Coastlineen verrattuna ei aistinvaraisesti kyetty arvioimaan.
Regatta Fisherman on helppo ja nopea pukea ja riisua. Kangas on tukevaa sadetakkikangasta ja varustelu hyvin niukka. Tätä asua on lupa käyttää myös ilman takkia (joka on pelkkä sadetakki ilman kellukkeita). Housujen korkealle vedetyssä yläosassa on tarvittavat kellukkeet, joilla pysyy pinnalla. Haalarihousut ovat erityisen sopivia likaavissa töissä kuten kalastusaluksella ja takin jättäminen naulaan tekee olosta siedettävän myös kuumalla ilmalla.
Konseptin malli on selvästi haettu suoraan troolarin kannelta. Sadetakin malli on väljä ja kummankin vaatekappaleen alle mahtuu paljon lämmintä vaatetta. Huppu on tavallinen sadetakkihuppu, joka ei käänny pään mukana, mutta suojaa sateelta ja pärskeiltä.
Vedessä korostuu standardin vaatimus siitä, että henkilön pitää osata uida ja avun on oltava lähellä. Tämä kelluke ei yritä kääntää henkilöä ja töitä saa tehdä, jotta suu pysyisi pinnan paremmalla puolella. Uiminen ei juuri onnistu, ainakaan jos takki on päällä.
Mullion X5000
Mullion on paksuhkolta tuntuva, hieman untuvamaisen oloinen lämmin kokohaalari. Asu istui koehenkilön päällä hyvin ja tuntui lämpimältä sekä ennen että jälkeen uinnin.
Huppu on suurikokoinen, mutta ei päätä käännettäessä täysin estä näkemistä. Puku kelluttaa selkäasennossa vakaasti kuten muutkin, mutta ei käännä väärin päin olevaa henkilöä selälleen. Uinti onnistuu.
Noustessa puku tyhjenee nopeasti ja alkaa tuntua lämpimältä. Kankaan veden hylkiminen on kohtalaista. Varsin hyvä haalari.
Sundridge
Sundridgen mallistoon kuuluu kaksi takki/housut-yhdistelmää. Näiden housuissa ei ole kelluttavaa ainetta, joten takin pois jättäminen ei huononna tilannetta siihen verrattuna, että päällä olisi vain tavalliset vaatteet. Takkia voi myös käyttää yksinään. Housuissa on lämpöeristekerros, joka ei kelluta.
Vedestä noustessa eron lämpimyydessä huomaa selvästi. Housut eivät tunnu kovin lämpimiltä ja ero yläosan ja alaosan välillä on helppo panna merkille. Kelluttava eriste toimii myös kastuneena. Kahden mallin ero näkyy etupäässä varustelussa ja kuosissa. Valmistajan ilmoituksen mukaan Crossflow on hengittävä toisin kuin S.A.S.
Sundridge Crossflow on helppo pukea, mutta vetoketju on vain yksisuuntainen. Huppu on hyvä ja huppu päässä voi katsoa myös sivulle. Kelluminen selällään on vakaata ja pukine lähtee kääntämään kylkiasennosta selälleen. Uinti onnistuu kohtalaisesti.
Ylös noustessa pukine tyhjenee nopeasti, mutta housut tuntuvat kylmiltä. Kangas hylki kohtalaisesti vettä.
Sundridge S.A.S. Mk 7 on myös helppo pukea, joskin lahkeista puuttuu vetoketjut. Puku on kuivana lämmin, mutta huppu on huono kääntymään pään mukana. Lippa on toki helppo kääriä ylös, jolloin näkyvyys paranee. Vedessä selkäasento on vakaa. Asu kääntää kylkiasennosta, mutta jää vatsalleen. Uinti onnistuu kohtalaisesti.
Ylös tultaessa asu tyhjenee kohtalaisen nopeasti, mutta taskuihin jää paljon vettä. Märkänä vain kehon yläosa tuntuu lämpimältä.
Ki Elements
Ki Elementsin Te’ Havs 150 ja Ki-Jacket 150 Shell on muista malleista poiketen varustettu sisäänrakennetuilla 33 gramman paukkuliiveillä. Tämän seurauksena ne täyttävät kovan pelastusliiviluokan 150 N vaatimukset ja niitä voi siis käyttää pelastusliiveinä päinvastoin kuin muita tämän testin tuotteita.
Paukkuliivien käyttö ja huolto tapahtuu kuten paukkuliiveillä yleensä, mutta ne on sijoitettu tarranauhan sulkeman käänteen taakse siten, että normaalioloissa niitä ei juuri huomaa.
Vedessä molemmat mallit olivat samanveroiset ja kellutukseltaan testin selvästi parhaat. Paukkuliivi suorastaa riuhtaisee pudonneen henkilön pintaan ja pakottaa selkäasentoon suu reilusti pinnan yläpuolella. Vatsalle ei omin voimin kunnolla kykene edes kääntymään. Uinti onnistuu vain selkäuintina. Mikään muu testin kelluntapukine ei pääse lähellekään Ki Elementsin tuotteiden tasoa.
Koska kelluttava eriste on vähäinen, eivät nämä pukineet kuitenkaan tunnu lämpimiltä vedessä eivätkä vedestä pois päästyä. Alle on hyvä laittaa muuta vaatetta tarpeen mukaan. Sille, joka haluaa pelastusliivitasoisen haalarin tai takin, ovat Ki Elementsin mallit testin ainoa vaihtoehto.
Ki Elementsin myynti Suomessa tapahtuu poikkeuksellisesti suoraan maahantuojalta, lähemmin www.tecmarin.fi. Tällainen ”suoramyynti” saattaa olla syynä huippumallin hintaan, joka paukkuliivistä ja runsaasta varustelusta huolimatta vielä istuu muiden kanssa linjassa.
Te’ Havs 150 Shell on kokohaalari, joka on tehty ankarampaa käyttöä varten. Sen varustelutaso on testin laajin ja siihen kuuluvat muun muassa nostovaljaat ja erilaisia taskuja puhelinta ja nimikorttia varten. Testissä ollut haalari oli valitettavasti koehenkilölle liian suuri. Haalarin pukeminen sujui kohtalaisen hyvin, mutta huppu ei ole paras mahdollinen ennen kuin lipan kääntää ylös, jolloin se on suorastaan loistava. Ohjeet olivat vieraskieliset ja niissä painoarvo on paukkupatruunan vaihtamisessa – ei pukineen käytössä tai hoidossa.
Ki-Jacket 150 Shell on kokohaalarin tapaisesti valmistettu pelkkä takki. Se on hieman kevennetty varustelun suhteen, mutta kelluttavuudeltaan samaa korkeata tasoa. Käytössä suurin ero on siinä, että pelkkä takki ei lämmitä samalla tavalla kuin haalari. Alaruumis on sen varassa, mitä päälle muuten on pukenut. Vyötäisillä on mansetti, joka vähentää veden vaihtumista takin sisällä.
Ahti
Ahti on testin ainoa maastonvärinen pukine ja lienee suunnattu vapaa-ajan kalastukseen. Se on kevyt jaettu pukine, jonka kellukeainetta on takin lisäksi myös housuissa. Ilman takkia Ahti muuttuu hengenvaaralliseksi, sillä se kelluttaa veteen pudonneen nilkat kohti pintaa eivätkä uintivoimat riitä muuttamaan tilannetta. Kelluke vaikuttaa muihin verrattuna ohuelta.
Ahti on selvästi edullisesti valmistettu. Muun muassa olkaimet ovat testisarjan heikoimmat ja epämukavat ja soljet vaikeakäyttöisiä. Vyön solki murtui Ahtia puettaessa, mikä kertoo tarkoitukseen valitun materiaalin laadusta. Viimasuoja on korkea ja haittaa näköä, mutta antaa hyvän tuulisuojan varsinkin niskaan. Huppu mahdollistaa katsomisen suoraan eteen, mutta sivulle näkeminen tuottaa jo vaikeuksia.
Kellutuskyvyssä Ahti jää selkeästi jälkeen muista haalareista. Siinä pysyy selkäasennossa joten kuten, mutta jo kylkiasennosta Ahti kääntää vatsalle. Pää uppoaa niskakellukkeiden puuttuessa ja siksi on tehtävä muita pukineita enemmän uintityötä pysyäkseen hengissä. Uiminen on Ahdin kanssa jostain syystä myös monia muita vaikeampaa.
Ylös tultaessa housut tyhjenevät nopeasti – niissä kun ei ole edes nilkkojen kiristystä. Sen sijaan takin sisälle jäi merkittävä määrä vettä suureksi, painavaksi pussiksi. Tämä vesi ei tyhjentynyt ennen kuin takin riisui päältään ja käänsi sen ylösalaisin.
Lämpimyys märkänä tuntui heikolta muihin verrattuna. Kangas hylkii vettä kohtalaisesti, mutta koko pukineen kuivuminen kesti puvun keveys huomioiden varsin pitkään.
Kaikkiaan Ahti saa testissä arvosanan, joka edellyttäisi tuotteen suunnittelun uudelleen. Suomenkielinen varoitus housujen käytöstä ilman takkia on toteutettava välittömästi. Ostaessaan kelluttavan asusteen kuluttajalle syntyy mielikuva sellaisista ominaisuuksista, joita Ahtissa ei täysin ole.
Sea Fox
Sea Fox on jaettu haalari, jossa kelluketta ei ole housuissa. Siinä on hyvä kaulus ja viimasuoja toimii. Huppu suojaa hyvin, mutta sivulle näkeminen tuottaa vaikeuksia. Kuivana kohtalaisen lämmin puku.
Vedessä pukine kelluttaa vakaasti selkäasennossa. Kylkiasento jää eikä välttämättä lähde kääntymään selälle – voi myös mennä vatsalle. Kelluu syvähkösti eikä ole testin parhaita kelluttajia. Uinti on hieman hankalahkoa – ei testin parhaita. Lämpimämpi takin kuin housujen alueella.
Asu tyhjenee hienosti, mutta taskuihin jää vettä painolastiksi. Kangas hylkii vettä hyvin. Jälkilämpö on kohtalainen, mutta jaloilla on kylmempää, koska eriste imee vettä.
Imax
Imax erillishaalareista jää laadukas tuntu. Näissä housuissa on myös kelluketta, joten niitä ei saa pitää ilman takkia.
Testin pukineet olivat valitettavasti koehenkilölle hieman ylikokoiset. Asusteet ovat kuivana hyvin lämpimät ja hupun alta on hyvä näkyvyys.
Vedessä Imax on vakaa selkäasennossa, mutta ainakin tämä haalarikoko pyrki kääntämään kylkiasennosta vatsalle. Huppu tukee päätä vedessä. Uinti on melko helppoa.
Ylös tullessa puku tyhjeni kohtalaisen hyvin, mutta kangas jäi märemmäksi kuin monilla muilla ja lämpimyys märkänä jäi selkeästi odotettua heikommaksi. Kangas hylkii vettä vain heikosti.
Baltic
Baltic Top Float kellutakki on ulkoilupusakan kaltainen, hyvältä tuntuva ulkoilmavaate. Se vaikuttaa niin kädessä kuin puettuna miellyttävältä ja pehmeältä takilta eikä sitä heti tunnista kelluntapukineeksi.
Vedessä takki kelluttaa henkilön selällään ja saattaa kääntää kyljeltä hitaasti selälle.
Märkänä takki lämmittää hieman enemmän kuin tavallinen takki. Vesi tuntuu imeytyvän kankaaseen ja ylös noustessa jää vaatteen sisälle selkeä määrä ”painolastivettä”.
Baltic Amarok kokohaalari osoittautui hyväksi kompromissiksi monien ominaisuuksien suhteen. Se on kuivana lämmin ja hupusta huolimatta näkyvyys on hyvä. Viimasuojan ja hupun suojauskyky on kohtalainen.
Vedessä Baltic todettiin lämpimäksi. Se kelluttaa 50 N pukineeksi hyvin. Huppu tukee niskaa. Kääntää kyljeltä selälle ja pysyy selkäasennossa. Tajuton toki jää vatsalleen kuten kaikkien 50 N pukineiden kanssa tapahtuu. Uiminen osoittautui sen sijaan helpohkoksi.
Vedestä noustessa Baltic tyhjenee nopeasti, mutta vatsan kohdalle jää pieni vesipussi jonka paino on vähäinen mutta silti virhe.
Kangas hylkii vettä hyvin. Märkänä Balticissa alkoi nopeasti tuntea itsensä lämpimäksi. ✕
Testiryhmän valinta: Baltic Amarok
Parhaan tuotteen nimeäminen ei ole helppoa. Pelkästään kelluttavuuden osalta valinta on helppo ja olemme yksimielisiä Ki Elementsin Te’ Havs -haalarin ehdottomasta paremmuudesta eikä saman tuottajan takki jää kelluttavuudessa tästä jälkeen.
Koska kelluntapukineet yleensä ovat vain 50 N kantavuusluokan tuotteita, on syytä nimetä yksi tuote myös tästä pääryhmästä. Valittavana oli useita hyviä vaihtoehtoja kunkin käyttäjän tarpeiden mukaisesti.
Lopulta päädyimme Balticin Amarok -haalariin. Kokohaalari on tiiviimpi vedessä ja sellaisella on helpompi uimalla pitää itsensä hengissä.
Amarok on ominaisuuksiltaan tasainen ja toimiva. Se on lämmin kuivana ja märkänä, helppo pukea ja mukava pitää päällä. Kelluttavuudeltaan se on sarjansa kärkipäässä. Pieni vesipussi vyötäröllä on kauneusvirhe, jonka valmistajan soisi korjaavan ensi tilassa.
Ahti
– heikoin kellutuskyky
– jää vettä täyteen
– varoitusteksti ei suomeksi
– heikot soljet
Baltic Amarok
+ helpohkoa uida
+ lämmin kuivana ja märkänä
+ kelluttaa sarjassaan hyvin
– pieni vesipussi jää takkiin
Baltic Top Float
+ kevyt kuin pusakka
+ helppo pukea
– heikko kellutus
Imax
+ laadukas tuntu
+ uinti hyvää sarjassaan
– ei huippukelluttaja
– jää märäksi pitkään
Sea Fox
+ tyhjenee nopeasti
+ kangas hylkii vettä
– ei parhaita kelluttamaan
– hankala uida
Te’ Havs 150 Shell
+ ylivoimaisen turvallinen ja vakaa kellutus
+ hyvä varustelutaso
– vieraskieliset ohjeet
– lievempi lämpimyys parhaisiin verrattuna
Ki-Jacket 150 Shell
+ ylivoimaisen turvallinen ja vakaa kellutus
– vieraskieliset ohjeet
Sundridge Crossflow
+ kääntää kylkiasennosta selälle
+ ei vaarallinen ilman takkia
+ hyvä huppu
+ tyhjenee nopeasti
– housut tuntuvat viileiltä
Sundridge S.A.S.
+ kääntää kylkiasennosta selälle
+ ei vaarallinen ilman takkia
– huppu takertelee
– taskuihin jää paljon vettä
Mullion X5000
+ lämmin kuivana ja märkänä
+ hyvä suuri huppu
+ kelluttaa selkäasennossa
– paksuhko päällä
Regatta Active
+ lämmin kuivana ja märkänä
+ hyvä viimasuoja
+ tyhjenee hyvin
– vain kohtalainen kellutus
– huppuna ”suihkumyssy”
Regatta Coastline
+ lämmin kuivana ja märkänä
+ tyhjenee hyvin
+ kangas hylkii vettä
– kelluttaa varsin matalalla eikä käännä
– huppuna ”suihkumyssy”
Regatta Sportline
+ tyhjenee hyvin
+ kangas hylkii vettä
+ kelluttaa varsin matalalla eikä käännä
– huppuna ”suihkumyssy”
Regatta Fisherman
+ helppo pukea ja riisua
+ voi käyttää ilman takkia
+ tyhjenee ja kuivuu nopeasti
– heikoin kelluttavuus
– uinti lähes mahdotonta
Kelluntapuku ei ole pelastusväline
Kelluttavat pukineet kuten kelluhaalarit ja -takit ovat tyypillisiä kylmän kauden avoveneilijöiden pukineita. Niillä suojaudutaan tuulta, kylmää ja kosteata vastaan vaikeissa luonnonolosuhteissa. Tämän lisäksi niihin on sisäänrakennettu jonkin verran kellutuskykyä veden varaan pudonneen ihmisen pitämiseksi pinnalla.
Kylkiasennossa jokaisella pukineella on vaikeuksia pitää suu kaukana vedestä eikä kääntymisen suunnasta voi olla takeita. Kysymys ei liity yksiin haalareihin, vaan kelluntapukinestandardin mukaisiin haalareihin yleensä.
Kelluntavaatteen on käytännöllisesti voitava palvella ulkoiluvaatteena päin vastoin kuin tavallinen pelastusliivi. Kellutuskyvyn tulee olla suuri ja kellunta-asennon hyvä ilman, että pukineesta tulee hankala pitää päällä. Lämpöä sen tulee eristää koko kehon alueella, mutta kehon alaosien eristäminen ei saa vaikuttaa haitallisesti kellunta-asentoon.
Erityisesti tulee varoittaa riisumasta puvun yläosaa, vaikka olisi kovakin helle. Alaosan nostovoima kelluttaa ihmisen tällöin nilkat ylhäällä.
Oleellista on ymmärtää, että mikään kantavuudeltaan 50 Newtonin luokan kelluntapukine ei ole pelastusliivi. Standardin mukaan pukine on kellumista helpottava apuneuvo, joka soveltuu uimataitoiselle henkilölle suojaisissa olosuhteissa avun ollessa lähellä.
Kelluhaalaria ei myöskään saa sekoittaa varsinaiseen pelastautumispukuun.
Pelastautumispuku on veden varaan joutuneen henkilön selviytymistä merkittävästi parantava erikoistuote, jonka avulla henkilön arvioidaan kylmässäkin vedessä pysyvän hengissä tietty, kullekin pukuluokalle vahvistettu tuntimäärä.
Pelastuspuku on kuivapuku, jonka sisälle ei pääse vettä ja sen alla voidaan pitää tarvittaessa useitakin kerroksia lämpimiä alusvaatteita. Kelluhaalarin sisälle pääsee sitä vastoin aina vesi iholle saakka. Sen lämpimyys perustuu siihen, että vesi vaihtuisi ihon lähellä mahdollisimman vähän. Kelluhaalari on merkittävästi kylmempi kuin pelastautumispuku.
Keskeinen ero pelastautumispukujen ja kelluhaalareiden välillä on myös hinta. Hintalapuissa pilkku on eri kohdassa. Käytännössä tämä kertoo sen, kumpaa pukulajia useimmat veneilijät käyttävät.
Vanha kelluntapukuja koskeva standardi EN 363 (50 N) peruutettiin jo 30. marraskuuta 2006. Silti osa pukineista on hyväksytty ainoastaan vanhan standardin mukaisesti. Testimme ei paukkuliivimalleja lukuun ottamatta antanut viitteitä siitä, että uudetkaan kelluntapukineet olisivat liivien veroiset veteen jouduttaessa.
