Keväällä 2013 Suomen kalastusmaailmassa alkoi kohina, kun Eero Mattila ja Toni Ikävalko ilmoittivat pyydystäneensä etelähämäläiseltä järveltä maailmanennätyskuhan. Vuosi sitten Ikävalko paljasti askelmerkit suurten kuhien uisteluun. Nyt sellaiset päivät alkavat olla käsillä.
Toukokuun päräyttävin kalastusuutinen oli Toni Ikävalkon ja Eero Mattilan uistelema yli 14-kiloinen kuha, joka hätyyttelee maailmanennätystä. Ikävalko kertoi omat niksinsä suuren kuhan saamiseen jo Erän numerossa 3/2013.
Ikävalko ja Mattila saivat toukokuun alussa etelähämäläiseltä järveltä kuhan, joka painoi tarkalleen 14,095 kiloa.Iso kala ei tullut sattumalta, vaan oli tulos määrätietoisesta työstä. Siitä kertoo sekin, että ennen jättiläistä Mattila ehti nostaa pinnalle yli 12-kiloisen, jolla olisi syntynyt jo uusi Suomen ennätys.
Sekä Toni Ikävalko että Eero Mattila ovat tuttuja nimiä Suomen Suurin Kala -kilpailua seuranneille lukijoille. Hyvinkääläinen Eero Mattila voitti kilpailun vuonna 2006 Lopelta pyydystämällään 11,125-kiloisella kuhalla. Kala oli uusi Suomen ennätys.
Ikävalkon nimi on löytynyt kuhan vapasarjasta jo useana vuonna. Viime vuonna kaikki napsahti täydellisesti kohdalleen, ja meriittilista täydentyi vapakalastajakilpailun voitolla. Suurimmaksi kalaksi kruunattiin kuha, joka painoi 11,65 kiloa. Sillä kalalla Ikävalko nappasi samalla kalakaveriltaan SE-tittelin.
Voittajahaastattelussa Ikävalko ei heittäytynyt tuppisuuksi, vaan paljasti kalastustoimittaja Jari Tuiskuselle ja samalla Erän lukijakunnalle, miten niitä isoja kuhia oikein saadaan.
Artikkelissa Ikävalko kertoi perehtyneensä ison kuhan uisteluun jo monen vuoden ajan ja esimerkiksi kahdeksan kilon raja paukkui rikki viitenä peräkkäisenä vuonna.
Kympin haamuraja ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2012.
– Kaksi päivää aiemmin olimme nostaneet siitä salmesta 8,1- ja 8,9-kiloiset kuhat kalakaverini Eero Mattilan kanssa, joten toiveikkaita olimme että nytkin nappaisi, Ikävalko kertoi.
Keli oli ankara, tuulinen ja sateinen ja asteita oli vaivaiset yhdeksän.
– Vaikka olen intohimoinen raksiuistelija, päätimme tällä kerralla valita vaaput, koska raksien vetäminen kovassa tuulessa on hankalaa.
Pieniä kuhia tuli saaliiksi tasaisesti, kunnes keli alkoi hieman tyyntyä ja tuuli muutti suuntaa.
– Juuri siinä taitekohdassa taipui HK-Kalkkaroa hinannut vapa isolle kaarelle. Kala tuli säyseästi veneen vierelle ja sen nappasi haaviin kuhan Suomenennätyksen haltija Eero.
Varhainen uistelija nappaa
Ikävalkon mukaan yksi ison kuhan saamisen salaisuuksista on varhainen uisteluajankohta.
– Tosi harvat edes yrittävät kuhaa heti jäiden lähdön jälkeen. Todellisuudessa sesonki alkaa noin viikko jäiden lähdöstä.
Pari muutakin tekijää tarvitaan, että merkit osuvat kohdalleen.
Jos jäiden lähdön jälkeiseen aikaan osuukolmen päivän lämmin ja aurinkoinen jakso, kolmantena päivänä mahdollisuudet ison kalan saamiseksi ovat parhaimmillaan.
Ikävalkon mukaan kuhat nousevat iltapäivällä aivan pinnan tuntumaan, jolloin vieheet vedetään herkästi niiden ali.
– Vieheinä suosin rakseja, koska olen huomannut, että niillä saa keskimäärin isompia kuhia kuin vaapuilla. Aivan alkusesongista, jolloin kuhat vielä tankkaavat ravintoa, käytän isoa, noin 15-17-senttistä raksia. Mitä lähemmäs kutua tullaan, sitä pienemmäksi syötti saa muuttua.
Salakan ohella tehokas syötti on sorva.
– Tosin sorvan tulisi olla noin 9-10-senttinen, jotta sen saa järkevästi kiinni raksiin. Kun sen hyvin virittää isojen koukkujen ja läkkärän avulla, siihen saa hienosti leijaavan ja pyörähtelevän uinnin, joka suuria kuhia houkuttaa.
Vuoden 2012 ennätyskuha tarttui 13-senttiseen HK-Varma Kalkkaroon, marimekon väriseen vaappuun. 13-senttinen HK-Kalkkaro oli siiman päässä myös tänä vuonna, kun siihen iski 14-kiloinen kuha. Ottivieheen värikoodi on tämän vuoden uutuus K4 eli siinä on sinistä, lilaa ja musta piste.
Hannu Kesosen pajalta on luvattu, että vieheitä tehdään nyt seitsemänä päivänä viikossa, ihan vain sen vuoksi, että nyt vieheillä saattaa riittää kysyntää.
PS. Ikävalkon Suomen Suurin Kala -kilpailun voittokala tuli etelähämäläiseltä järveltä 11. toukokuuta. Tietojen perusteella reilu 14-kiloinen maailmanennätyskala pyydystettiin 10. toukokuuta. Kannattaa ehkä pitää ensi keväänä mielessä kyseinen ajankohta…
KUVA: Toni Ikävalko ja 11,65 kg kuha, joka voitti Suomen Suurin Kala 2012 vapakalojen sarjan.
Moro!
Katselin rakseja ja raksipäitä. Kummista tässä puhutaan ja kumpaan syötti viritetään? Tästä huomaa etten ole kalastanut rakseilla vaan ainoastaan vaapuilla ja saanut lähinnä pinnasta noin puolimetrisiä kuhia aurinkoisina kesäpäivinä. Oliuko raksi kenties Viikin kuhatäky -raksi?
Luepa Erän numerosta 3-14 Eero Mattilan ja Toni Ikävalkon haastattelu. Siitä selviävät tarkemmin miesten käyttämät raksisysteemit.
Terveisin Jari / Erä
Haastattelusta käy tietysti ilmi, että Ikävalko/Mattila käyttää raksina Anchovy Specialia, jonka oleellinen osa on erikoisviritetty Action Disk eli läkkärä. Syöttinä he ovat käyttäneet sorvaa.
Lehtijutusta selviää myös, miten viritykset on tehty eli virityksistä on lehdessä kuva.
Ihan muistin virkistämiseksi kerrottakoon, että WigleFinin Action Disk otettiin Suomessa laajempaan käyttöön jo vuonna 2003, jolloin Tmi Täkyraksi toi amerikanihmeen maahan.
Erän avustaja Jari Rannisto oli törmännyt vekottimeen jo aikaisemmin netissä surffaillessaan ja kiinnostui Action Diskistä uudelleen, kun Täkyraksin edustaja Timo Kokkonen ehdotti kokeilemaan.
Näin Jari kirjoitti helmikuussa 2004 edellisen kauden uutuuksista:
"Ja täytyy myöntää,että nähtyäni ensimmäisen täyn koeuimassa Läkkärän perässä veneen vieressä, olin väistämättä myyty mies. Läkkärä uitti täkyä tavalla, joka ei jättänyt epäilyn sijaa."