Kuva: Niko Satto

Nykyhyrrä on testiryhmän asettamien kriteerien mukaan kuin urheiluauto, matala ja nopea. Rynkytimme näitä urheiluhyrriä läpi kaksi tusinaa eli 24 kappaletta. ”Ferrarit” erottuivat yllättävän helposti.

Tämä on tiivistelmä Niko Saton artikkelista Urheiluhyrrät koeajossa, Erä 5-2011.

Kun päätoimittaja ehdotti matalaprofiilihyrrien vertailemista, pohdiskelimme testiryhmässä, onko oikeudenmukaista jättää suositut pyöreäpäätyhyrrät pois. Tajusimme kuitenkin kelamäärää haarukoituamme, ettei kaikkea voi millään testata kerralla. Kelan profiilin osalta päädyimme peesaamaan päätoimittajan ehdotusta, sillä matalat valtaavat koko ajan markkinaosuutta.

Arvioimme, että näiden kelojen kohderyhmänä olevien hauenkalastajien pakeissa kulkee nykyisin myös jerkkejä, jolloin nopeutta tarvitaan. Niinpä asetimme välitysvaatimukseksi vähintään 6,0:1. Kelatarjontaa tarkastelemalla huomaa, että sitä hitaammalla välityksellä varustettujen kelojen tarjonta vähentyy dramaattista vauhtia. Nopeat syövät hitaat.

Hintarajaukseksi laitoimme 50 euroa, sillä sitä halvemmat hyrrät ovat olleet toisessa testissä (Opiskelijabudjetilla jerkkaamaan), joka julkaistaan myöhemmin.

Kun nopeita matalaprofiilihyrriä alkoi paljastua maahantuojien lähettämistä paketeista, mielen valtasi epätoivo. Nämähän tuntuvat käsissä kaikki samankaltaisilta, miten kelat pystyy laittamaan paremmuusjärjestykseen?

Kun ensimmäisen testipäivän oli heittänyt läpi kolmella erilaisella hyrrällä, turvallisuudentunne palasi. Onhan niissä sentään eroja!

Kuva: Niko Satto
Hauenkalastuksessa heittojarrun toiminnalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, sillä useimmiten vene ajetaan lähelle kalapaikkaa.

Keveys on plussaa

Kelan painoon kiinnitetään nykyään paljon huomiota. Halvimmat kelat tehdään runkoa myöten muovista, paremmat taas mahdollisimman keveistä, mutta muovia kestävämmistä materiaaleista, kuten alumiinista. Myös niinkin yksinkertaiset ratkaisut kuin puolan ja kammen varren rei’ittäminen vähentävät ylimääräistä painoa. Nyt ne tuntuvat loogisilta ja arkipäiväisiltä, mutta vielä 90-luvun lopulla ne olivat tuiki harvinaisia.

Kuva: Niko Satto
Hyvä päätyote on tärkeimpiä haukihyrrän mukavuustekijöitä. Kuvan tuote uppoaa käteen täydellisesti.
Kuva: Niko Satto
Useammassakin kelassa muotoiltu kammen varsi hinkkaa ikävästi etusormeen. Tämä yksityiskohta kannattaa tarkistaa ennen ostopäätöstä.

Hinta-laatusuhde vai hinta-ominaisuussuhde?

Hinta ei mielestämme saa vaikuttaa loppuarvosanaan. On totta kai selvää, että kallein ja halvin painivat omassa sarjassaan, mutta mielestämme testiryhmän tehtävä on laittaa kelat paremmuusjärjestykseen, jolloin lukijoille jää hintalappujen tuijottelu tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Hyvä ostos -maininta annettiin tavan mukaisesti muutamalle mielestämme järkevälle valinnalle.

Kelan hintaluokan testiryhmän jäsenet pystyivät ilman ennakkotietojakin arvioimaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yllättävän hyvin paikalleen. Halvimmat tuntuvat useimmiten heppoisilta, kalliit jämpteiltä ja keskihintaiset jollekin siltä väliltä.

Koska testi on väkisinkin melko lyhytaikainen rutistus, kelojen kestävyydestä ei ehdi muodostua selvää käsitystä. Vaikka täsmällinen toiminta ja hyvät materiaalit ovat laadun osatekijöitä, on tekninen kestävyys myös merkittävä osa laatukäsitettä.

Testissä ominaisuudet ja käyttömukavuus nousevat kestävyyttä suurempaan rooliin. Niinpä emme puhu hinta-laatusuhteesta, vaan hinnan ja ominaisuuksien suhteesta. Hintaan tai hinta-ominaisuussuhteeseen on saatettu ottaa kantaa kelakohtaisissa arvosteluissa, vaikka se ei tähtiin vaikuttanutkaan.

Kuva: Niko Satto
Viiden tähden kelat ryhmäkuvassa.

Mukavuus ratkaisi

Kelojen mukavuutta on helpompaa arvioida kuin teknisiä ominaisuuksia. Kun selkeät tekniset flopit diskattiin, olivat jäljelle jääneiden erot ääripäissä huomattavia, mutta parhaiden keskinäiset erot enää hyvin pieniä.

Vaikka testitulos ei ole absoluuttinen totuus, rohkenemme sanoa, etteivät yhden tai kahden tähden vehkeet pistä kampoihin neljän tai viiden tähden keloille, testasipa niitä mikä ryhmä hyvänsä. Silti kaikki kelat, joissa ei ole selviä teknisiä vikoja, saattavat olla omistajiensa mielestä riittävän hyviä. Ja kun rinnalla ei ole huippukeloja, ei välttämättä osaa muuta kaivatakaan.

Testiryhmä: Jani Himberg, Taneli Laulajainen, Mika Nummisto ja Hannu Roos

Erä testasi seuraavat matalaprofiilihyrrät:
Daiwa Steez 100HLA, Team Daiwa Zillion 100SHLA, Abu Ambassadeur Revo Premier, Abu Ambassadeur Revo S, DaiwaAggrest 100SHL, Daiwa Z2020H, Quantum Tour KVD 150SPT.

 

Tämä on tiivistelmä Niko Saton artikkelista Urheiluhyrrät koeajossa (Erä 5/2011). Voit ostaa koko artikkelin tästä, hinta 3 €. Artikkeli on pdf-formaatissa.

Kestotilaajat voivat lukea artikkelin ilmaiseksi kirjautumalla palveluun asiakastunnuksellaan.

Urheiluhyrrät koeajossa PDF

 

 

Urheiluhyrrät koeajossa