Kuva: Heikki Viitanen

Kosketusnäyttö on kätevä. Laitteen kaikki toiminnot valitaan näyttöruudulta koskettamalla sitä paljaalla sormenpäällä. Se on helppoa mukavissa olosuhteissa, mutta eräharrasteissa olosuhteet eivät aina ole mukavat.

Tämä on tiivistelmä artikkelista Kosketus kylmässä, Erä 5-2011.

Kosketusnäytöistä on tullut varsinainen villitys elektronisissa laitteissa. Muun muassa kännyköitä, kameroita ja tietokoneita ohjataan tökkimällä laitteen näyttöä sormilla. Kannettavien GPS-vastaanottimien valmistajatkin ovat siirtyneet kosketusnäytöllisiin malleihin. Perinteisiä näppäimin varustettuja malleja saa vielä, mutta trendi on selvä.

Kosketusnäyttöä pitää kuitenkin yleensä käyttää paljain sormin. Laitteen sujuva käyttö edellyttää siis mukavia olosuhteita, ainakin riittävän lämmintä säätä. Eräharrasteissa mukavat olosuhteet ovat toisinaan vain kaukainen haave.

Vaikka uuden paikantimen hankkisi näin kevään lämmön jo lisääntyessä, ennen ostopäätöksen tekemistä on hyvä miettiä, tarvitseeko laitetta myös vuoden kylmimpään aikaan. Pakkaset tulevat takuuvarmasti jo reilun puolen vuoden päästä. Haluatko silloin tökkiä GPS:n ruutua paljain sormin?

Kosketusnäytön edut

Kosketusnäyttö on yleensä kooltaan suurempi kuin vastaavanlaisen näppäimillä varustetun laitteen näyttö. Syykin on yksinkertainen. Kun kosketusnäytöllisessä laitteessa ainoa tarvittava hallintanäppäin on virtapainike, samankokoiseen laitekoteloon mahtuu suurempi näyttöruutu.

Kosketusnäytön paras puoli on nopeus. Kartta rullaa kaikkiin suuntiin sormen liikkeitä seuraillen. Kun halutaan tarkastella lähiympäristöä, muutamalla ruudun poikki vedetyllä sormen pyyhkäisyllä silmäilee jo useita neliökilometrejä.

Näppäimillä varustetuissa vastaanottimissa siirrellään keinu- tai nuolinäppäimillä tai ohjainsauvalla kartalla kulkevaa kohdistinnuolta, joka liikkuu vain kahdeksaan ilmansuuntaan. Nuolta pitää kuljettaa tarkasti haluttuun ilmansuuntaan ja pysäköidä se lopulta oikeaan kohtaan.

Kosketusnäytön huonot puolet

Iso ruutu tarjoaa yhdellä silmäyksellä paljon informaatiota, mutta kuluttaa myös paljon virtaa. Siksi kosketusnäytöllisten gepsien toiminta- aika on yleensä lyhyempi kuin hiukan pienemmällä näytöillä varustettujen näppäinmallien.

Näytön kirkkauden säädöllä voi vaikuttaa erittäin merkittävästi virrankulutukseen. Paristot saa tyhjenemään lyhyessäkin ajassa, jos ilma on kylmä ja näytön kirkkaus säädetty lähelle maksimia. Suomessa olosuhteet ovat toisinaan niin vaativat, että näin saattaa joutua tekemään.

Kosketusnäyttöä tökitään jatkuvasti, joten siihen jää koko ajan sormista rasvaa ja likaa. Sormenjäljet heikentävät osaltaan juuri sitä kaikkein tärkeintä eli ruudun näkymää.

Kun kalahommat ovat sujuneet niin kuin pitää, yleensä myös kalamiehen kädet ovat yltäpäältä kalan limassa, suomuissa ja toisinaan veressäkin. Siksi kosketusnäytöllistä gepsiä käyttävän kalastajan on hyvä pitää matkassa pientä käsipyyhettä.

Kuva: Heikki Viitanen

Paljain sormin pakkasessa

Pilkkiminen on eräharrastuksista se, jossa kädet joutuvat ehkä kaikkein kovimmalle. Tuntuma siimaan pitää säilyttää, joten jakkaralla istuskellaan pitkiä aikoja kynsikkäät kädessä tai kokonaan paljain käsin. Nolla-asteisesta vedestä nousevien kalojen käsittely lisää entisestään kylmää sormenpäissä.

Seuraaville ottipaikoille siirtymisen ja reikien kairaamisen ajaksi kädet ehtii sentään sujauttaa rukkasten tai paksujen villalapasten sisään ja lämmitellä sormia siihen saakka, kunnes istahdetaan uudelle avannolle.

Satelliittipaikanninta tarvitaan kuitenkin pääasiassa juuri näiden siirtymien aikana, joten paljain sormin käytettävä GPS ei äkkiseltään vaikuta kovin toimivalta ratkaisulta pilkkijälle, eikä muutenkaan kaikkein kovimmissa talvikeleissä liikkuvalle.

Siksi painuimme paljain sormin pakkaseen ja kylmiin kevättalven keleihin ottamaan selvää, kelpaako kosketusnäyttö ääriolosuhteisiin.

Kokeilimme kahden kannettavien laitteiden valmistajan, Magellanin ja Garminin tuoreimpia karttanäytöllisiä malleja. Magellanilta testattavana oli uunituore eXplorist 510 ja Garminilta Oregon 450.

Laitteet eroavat ominaisuuksiltaan jonkin verran toisistaan, mutta keskeisenä testikohteenamme oli ensisijaisesti kosketusnäytön toimivuus kylmässä, ei niinkään laitteiden muiden ominaisuuksien keskinäinen vertailu.

Tämä on tiivistelmä Heikki Viitasen artikkelista Kosketus kylmässä (Erä 5/2011). Voit ostaa koko artikkelin tästä, hinta 3 €. Artikkeli on pdf-formaatissa. Kestotilaajat voivat lukea artikkelin ilmaiseksi kirjautumalla palveluun asiakastunnuksellaan.

Kosketus kylmässä PDF

 

Kosketus kylmässä