Kuva: Risto Jussila

Omakohtainen perehtyminen siian lukemattomiin pyyntimuotoihin on ollut pitkä savotta. Varsinkin siian vapakalastus on kehittynyt melkoisesti tänä aikana. Soutu-uistelu ja keväinen rannalta onginta merellä ovat uusia pyyntimuotoja Suomessa. Verkkopuolella päiväpyynti ja heinäkuinen syvännepyynti tunnetaan huonosti.

Pitkä juoksu siian perässä on näyttänyt, kuinka moni-ilmeinen kala se on. Siikaa pyydetään useammilla menetelmillä kuin mitään toista kalaamme, vaikka leijonanosa saaliista vedetään verkoilla ja rysillä.

Pyyntitapojen kirjo johtuu siikamuodoistamme. Yhden kalalajin sijasta voisi yhtä hyvin puhua kuudesta eri kalasta. Ei ihme, että pyyntitapoja piisaa.

Siiat ovat mukautuneet elämään kaikkialla Suomessa rannikolta sisämaahan, pohjoisen perukoilta etelään, järvistä ja lammista virtavesiin. Lisäksi Perämeren jokien vaellussiiat tekevät valtavia, lähes tuhannen kilometrin syönnösvaelluksia Itämerelle.

Samanlaista sopeutumiskykyä ei löydy muilta lajeiltamme. Tämän kalan geeneissä on näköjään vimma levitä ja täyttää vedet!

Siikaa voidaan myös istuttaa useampiin vesiin kuin muita laajempien istutusten arvoisina pidettäviä lajeja. Tämä ja luonnonravintolammikoissa tapahtuva suhteellisen edullinen poikaskasvatus tulevat pitämään siian vastaisuudessakin yleisenä saaliskalana ympäri maan.

Ensimmäiset siikani kalastin lähes 30 vuotta sitten, mutta viimeiset kymmenen vuotta olen määrätietoisesti tutustunut uusiin pyyntitapoihin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Enkä ole voinut kuin hämmästellä, kuinka konsteja paikallisine vivahteineen ja pyyntipaikkoja riittää.

Siian perässä kulkeminen on myös opettanut, kuinka arvaamaton kala se on. Parvet tuntuvat olevan lähes kaikissa ympäristöissään alati liikkeessä, eikä niiden kulkua ole aina helppo ennakoida. Siksi saalista on turha perata etukäteen, sen verran usein siika pitää suomunsa joitakin helppoja sesonkeja lukuun ottamatta.

Varsinkin vapakalastajan saaliina siika asettaa pyytäjän taidot puntariin. Se on villi luonnonkala ja käyttäytyy sen mukaisesti. Siksi hyvä siikasaalis vapavälinein lämmittää kummasti mieltä, vaikka saaliskalat eivät olisikaan kovin suuria. Hommassa on aina oikean pyyntitouhun makua.

Risto Jussila

 

Siikaopas on julkaistu Erä-lehdessä 7-2002.

 

Kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva

Hannu Lehtonen

Siika on tutkijoiden ongelmalapsi ja kalastajien suosikki. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan vapaa-ajankalastajat tavoittelevat kalaan lähtiessään sitä kolmanneksi eniten heti ahvenen ja hauen jälkeen. Erityisesti isokokoinen siika on kala, joka saa kaikenlaisten kalamiesten suut messingille.

Kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva PDF

*

Tilastosiika nappaa Vantaasta marraskuussa

Jari Tuiskunen

Siika antaa kalastajalleen aika harvoin aihetta henkselien paukutteluun ainakaan kokonsa puolesta. Mutta on niitä isojakin olemassa, siitä kielii vaikkapa siian vapakalastuksen Suomen ennätystä hallussaan pitävä 7,08-kiloinen vuodelta 2000. Yritämme seuraavassa kurkistaa, mistä, milloin ja minkälaisilla eväillä ovat kalastajat päässeet suursiikoja puntaroimaan.

Tilastosiika nappaa Vantaasta marraskuussa PDF

*

Sisävesisiikaa ohutlankaisilla verkoilla

Risto Jussila

Siianverkottajan vuosi järvillä koostuu neljästä hyvästä sesongista, jotka ajoittuvat kevääseen, kesään, loppusyksyyn ja alkutalveen. Saalisvarmuus kohentuu tuntuvasti, kun verkot ovat riittävän ohutlankaisia.

Sisävesisiikaa ohutlankaisilla verkoilla PDF

*

Verkkosiikoja mereltä

Risto Jussila

Rannikon mökkikalastaja laskee siikaverkkonsa ympäri vuoden saaristoon, jossa valtaosa saaliista on karisiikaa. Pyyntivuosi painottuu syksyyn ja karisiian kutuun. Hankalammin pyydettävää vaellussiikaa etsitään karisiian pyyntipaikkoja ulompaa.

Verkkosiikoja mereltä PDF

*

Juhannussiikoja mikrovaapuilla

Risto Jussila

Juhannuksen korvilla monissa vesissämme tapahtuu pieni ihme. Siika nousee pintavesiin hyönteisten perässä ja nappaa myös pikkuvaappuun. Silloin siikaa uistellaan verkkaan soudellen.

Juhannussiikoja mikrovaapulla PDF

*

Kolme artikkelia: Siikavälineet

Risto Jussila

Siianuistelijan välineet

Siianuistelussa suositaan keveitä välineitä vavoista ja siimoista vaappuihin. Poikkeuksena on suuripesäinen haavi, jolla pystyy vähentämään veneen vieressä irti päässeitä.

Siikavaaput

Seuraavassa esitellään ottaviksi havaittuja siikavieheitä. Alkupään vaappuihin iskevät pienet ja suuret siiat, loppupään vaaput kelpaavat taas parhaiten vähän isommille siioille.

Siikaa virvelillä

Virppa eli virveli kelpaa pikkuvaappujen ja perhojen heittelyyn, kun siimaan solmitaan avuksi heittopallo tai lyijypaino. Niskat, suvannot ja tasaisen virran alueet ovat heittokalastajan parasta pyyntikenttää.

Siikavälineet PDF

*

Haastetta perhokalastajalle

Jari Tuiskunen

Aika on muokannut siiasta monia eri alalajeja, jotka eroavat suuresti elintapojensa ja käyttäytymisensä puolesta. Siksi siiasta ei ole helppo antaa yleispäteviä pyyntivinkkejä minkään kalastuslajin harrastajalle. Perhokalastajalle siika on todella haasteellinen vastustaja ja samalla yksi mielenkiintoisimmista kalalajeistamme.

Haastetta perhokalastajalle PDF

*

Koukussa kevätsiika

Jari Tuiskunen

Kevään myötä niin kalat kuin kalastajat vilkastuvat ruoanhakuun. Pyyntitapojen kirjossa on havaittavissa jopa lievää ylitarjontaa. Eräs ehdottoman hauskoista ja leppoisista kevätkalastuslajeista on viime vuosina kosolti lisää harrastajia saanut siian onginta rannikolla.

Koukussa kevätsiika PDF

*

Neljä artikkelia: Siikaa eri keinoin ja main

Vaellussiikaa pohjapuntilla

Risto Jussila

Vaellussiian syksyinen nousu kutujokiin tuo virtoihin valtavia siikaparvia. Siiat nappaavat heikosti vaappuihin, lippoihin ja perhoihin, mutta pohjan tuntumassa olevan syötin ne kelpuuttavat paljon useammin.

Ongintaa kuhmolaisittain

Risto Jussila

Kainuussa pienikokoista siikaa nousee kesäkuussa massoittain virtoihin ja sen kalastus onkivavalla ja perholla on erityisesti Kuhmossa paikallinen kansanhuvi. Ylivoimaisesti suosituin perho on legendaarinen Eläkeläinen.

Siian litkausta sveitsiläisittäin

Tapani Loisa

Hegene-tekniikka on kalastusta perholitkalla, jota uitetaan pystysuorassa. Tapa on kehittynyt Sveitsissä, missä kaloja pyydetään erittäin syvistä vesistä. Kalastussyvyys voi olla yli 100 metrissä.

Tuulastus ja lippoaminen

Risto Jussila

Siian tuulastus vaatii taitoa, hyvän paikan ja kunnon välineet. Kun kaikki sattuu kohdalleen, saalista voi tulla mukavasti ja ulottuvilla ovat myös kaikkein suurimman siianrötkäleet. Lippoaminen on myös jännittävä tapa tavoitella siikoja. Pitkävartista haavia kuljetetaan pohjan tuntumassa myötävirtaan.

Siikaa eri keinoin ja main PDF

 

Kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva
Tilastosiika nappaa Vantaasta marraskuussa
Sisävesisiikaa ohutlankaisilla verkoilla
Verkkosiikoja mereltä
Juhannussiikoja mikrovaapuilla
Siikavälineet
Haastetta perhokalastajalle
Koukussa kevätsiika
Siikaa eri keinoin ja main