Täsmäpyydyskalastajan opas

Täsmäpyynnissä pyritään pyydysvalintojen avulla saalistamaan tietynlajista ja halutun kokoista kalaa. Tässä kotimaisen pyydyskalastuksen erikoisnumerossa käydään läpi kalastustekniikkaa ja taktiikkaa, mutta huomioidaan myös ekologiset näkökohdat.

Opas julkaistiin Erä-lehdessä 7-2006. Voit ostaa artikkeleita 3 euron kappalehintaan tekstin lopussa (kestotilaajille ilmainen).

Risto Jussila

Olen tehnyt verkkokalastusreissuja Inarilta Suomenlahdelle, mutta pyydyskalastajaksi olen kasvanut kesämökillä pohjoisessa Keski- Suomessa. Mökkijärvessäni parhaat antimet, muikku ja siika, ovat kalastettavissa vain verkoilla.

Vapahommat eri muodoissaan ovat tarjonneet minullekin paljon makoisia elämyksiä, mutta eniten on aina viehättänyt kaikkien pyyntimuotojen tunteminen, pyydyskalastus ehdottomasti mukaan luettuna. Pääosa ajastani menee vapapyyntiin, mutta pyydyskalastuksen etuna onkin, että sitä voi harrastaa monen muun touhun ohessa.

Tämä pyydyskalastuksen erikoisnumero tarjoaa laajuutensa ansiosta oivan sauman ryhtyä uudistamaan koko suomalaista pyydyskalastusta entistä enemmän kestävän kehityksen suuntaan. Kaikkien kalastusmuotojen vuosikymmeniä jatkuneen harrastamisen jälkeen luulen olevani sopivan puolueeton tuulettamaan meidän pyydyskalastajien käyttämiä, kieltämättä osin huonojakin pyyntitapoja.

Vaikka osa harrastajista ehkä vierastaa ekologisia näkökulmia, kestävän kehityksen periaate ohjaa vuosi vuodelta enemmän arkeamme, myös kalavesillä. Kesämökeillä mietitään juuri nyt, miten itse kukin järjestää jätevesiasiansa siirtymäajan jälkeen. Yhtä tiukat säännöt pitäisi saada myös muille ravinteiden ja myrkkyjen laskijoille, joten petraamisen varaa riittää.

Tässä pyydysnumerossa kerron paljon omasta pyydyskalastuksestani, onhan tällaisten hyvin pitkälti yhden ihmisen aineistosta koottujen erikoisnumeroiden eräänä tavoitteena tuoda juttuihin tavallista persoonallisempia sävyjä.

Lajikohtainen täsmäkalastus on idea, jonka ympärille pyydyskalastukseni rakentuu. Yleiskaloja pyydän katiskoilla ja arvokaloja täsmäkalastan verkoilla. Mikäli saalista täsmäpyynnillä tulee, se on yleensä pelkästään halutun kokoista ja lajista kalaa. Siian pyynnissä se on merkinnyt, että verkotan siikoja vain helteillä ja syksyllä kudulta, jolloin ei-toivottu sivusaalis jää vähiin.

Tämän ajattelun mukaisesti olen luopunut yleisverkotuksesta. Sen haittana on, että siikakoon verkoilla toteutettuna saaliiksi järvestä riippuen voi tulla lähes kaikkia kalalajeja.Myös pieniä taimenia, kuhia ja järvilohia, jotka pitäisi jo lainsäädännönkin perusteella saada saaliiksi vasta kookkaampina.

Siikojen tavoittelu yleisverkottaen antaa hyvin usein sivusaaliina myös haukia, joille voi olla vaikea löytää käyttöä elohopeakertymän takia. Järvissä haukia tarvitaan niin sanottujen roskakalojen kurissa pitämiseksi. Siksi pidän täsmäverkotusta paitsi ekologisilta vaikutuksiltaan, myös terveysvaikutuksiltaan yleisverkotusta järkevämpänä. Henkilökohtaisen osuuteni seuraavan jutun osoitan niille pyydyskalastuksesta kiinnostuneille, jotka miettivät, miten heidän kannattaisi lähteä harrastuksessa alkuun.

Asiaa minulta on kysytty usein, mutta kunnollista vastausta en ole vielä koskaan aiemmin pystynyt antamaan. Näin haluan omasta ja Erän puolesta kantaa korteni kekoon, että alkavista verkkokalastuksen harrastajista kehittyisi entistä selkeämmin vesien ja kalojen tilaa ajattelevia pyytäjiä.

Muihin juttuihin olen koonnut oman pyydyskalastukseni peruskuvioita sekä niitä vinkkejä ja niksejä, joista on ollut omassa pyynnissä hyötyä ja iloa.

Tervetuloa kanssani 2000-luvun pyydyskalaan järville!

Täsmäpyydyskalastajan aakkoset

Millaisia pyydyksiä kannattaisi hankkia? Vastaus muodostuu summaamalla yhteen kalastuspaikan mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset valmiudet ja näkökulmat. Täsmäkalastus on järkevä ja elämyksellisyyttä lisäävä tavoite.

Mitä ja milloin pyydyksillä

Pyydyskalastajan lajeilla on omat huippusesonkinsa. Taitava täsmäpyytäjä seuraa niitä ja pyytää kutakin lajia sopivimmalla hetkellä, mutta osaa antaa arvoa myös haasteille.

Pyydyskalat ja terveys

Elohopean pelko saa nykyään jotkut empimään järvikalan syömistä. Paniikkiin ei ole aihetta, mutta terve harkintakaan ei ole isojen petokalojen kohdalla pahaksi.

Pyydyskalastajan Suomi

Suomessa pyydyskalastusoikeus on jakautunut ainutlaatuisen suurelle ihmisjoukolle. Vastaavaa ei taida löytyä mistään muualta. Seuraavassa hieman taustaa tästä sekä muutamista kalastusasioissa esiintyvistä käsitteistä.

Katiska: Hauki häkkiin

Täsmäpyytäjän haukikatiskassa pitää olla riittävän leveä nielu. Jos saalista ei tule, paikkaa vaihdetaan heti. Etenkin kesällä hyvin vaihtelevien paikkojen kokeileminen on avain haukisaaliiseen.

Katiska: Ahvenet ansaan

Ahven on täsmäpyydettävissä katiskalla koko avovesikauden, mutta parhaiten saalista tulee keväällä ja syksyllä. Kesällä katiskoiden ahkera siirtely on avain saamapaikkojen löytämiseen.

Katiska: Hoitokalastusta katiskoilla

Yhdellä tiheäsilmäisellä katiskalla järvestä ei poisteta ”roskakaloja”, mutta laajasti harrastettuna myös katiskapyynnillä voi olla hoitokalastava vaikutus. Kipinää voi hakea vaikkapa hoitopyyntikilpailuista.

Katiska: Katiska ja kalavauriot

Toisin kuin usein luullaan, vaurioituvat kalat myös katiskassa. Tätä voi tosin vähentää kokemalla pyydykset usein tai laskemalla ne syvempään veteen.

Muikku: Verkkopyytäjän herkkukala

Muikku on maukas ja haastava verkkokala. Sen kyljessä ei lue ”vain pyydyskalastajille”, mutta käytännössä näin silti on. Reipas verkkopyynti tekee muikkukannalle vain hyvää, joten kalastus tapahtuu kestävän kehityksen hengessä.

Muikku: Hyvä muikkuverkko on korkea

Muikkua saa kudulta matalallakin verkolla, mutta viisimetrinen on kuitenkin parempi vaihtoehto. Muikkuverkot ovat onneksi pitkäikäisiä, varsinkin kun langan ei tarvitse olla seitinohutta.

Muikku: Muikut verkosta

Muikku on herkullinen, mutta myös pehmeälihainen ja herkkä kala, joka vaatii ripeitä otteita ja huolellista käsittelyä säilyttääkseen herkullisuutensa savupönttöön saakka.

Siika: Täsmäverkottajan siikasesongit

Siian täsmäverkottajan parhaita sesonkeja järvillä ovat hellesiikojen pyynti heinäkuun lopussa sekä kutupyynti ennen vesien jäätymistä.

Siika: Herkällä verkolla varmimmin

Hyvä siikaverkko on mahdollisimman herkkä ja ohutlankainen. Verkot on kuitenkin laskettava tarkasti oikeaan paikkaan, muuten voivat vahinkokalat vaurioittaa hienoa pyydystä.

Kuha: Täsmäkuhaa syksyllä syvältä

Kuhan verkkokalastus täsmäpyynnin ideaa toteuttaen onnistuu parhaiten syksyllä vesien kylmetessä. Myös keväällä ja kesällä saa saalista, mutta silloin verkkokalastaja joutuu irrottelemaan liinasta kuhien lisäksi muitakin kaloja.

Kuha: Kolmella verkolla

Kuhaverkko säädetään paikallisten olosuhteiden ja odotettavan saaliskalan koon mukaan. Joskus voi olla eduksi pyytää kuhaa samanaikaisesti useammalla erilaisella verkolla.

Lahna: Ison lahnan jäljillä

Väljä lahnaverkko ei juuri kalasta muita kalalajeja ja siksi ison lahnan pyynti on luonnostaan täsmäkalastusta. Isomusten kalastus tuottaa tulosta heti jäiden lähdön jälkeen ja vielä paremmin kudulta.

Lahna: Vinoriimu nappaa lahnan

Verkkoon osuessaan lahna ei välttämättä väistä, mutta ei tartukaan. Luultavasti kalat puskevat päin verkkoa ja kiertävät sen lopuksi jollakin tavoin. Jos vedessä on vinoriimuverkko, lahna ei selviäkään pyydyksestä yhtä helposti.

Artikkelit maksavat 3 € / kpl.
Kestotilaajille ilmainen.

Täsmäpyydyskalastajan aakkosetMitä, milloin, terveys ja SuomiTäsmäpyydystäjän katiskaopasTäsmäpyydystäjän muikkuopasTäsmäpyydystäjän siikaopasTäsmäpyydystäjän kuhaopasTäsmäpyydystäjän lahnaopas