Erävaeltajana naapurimaissa: Venäjä, Norja ja Ruotsi

Venäjän mahtavat erämaat

Matti Isotalo

Millään muulla maalla ei ole sellaista määrää luonnoltaan vaihtelevia erämaita ja vuoristoja ulkoiluelämän harrastamiseen kuin Venäjällä ja sen itsenäistyneillä entisillä osavaltioilla.

Tunnetuista syistä niiden mittaamattomat erämahdollisuudet ovat jääneet meille suomalaisille lähes tuntemattomiksi. EU:n rajoilta Tyynelle valtamerelle ja Jäämereltä kuumille aavikoille kaikki on kuitenkin avointa niille, jotka ovat valmiita uudenlaiseen yritteliäisyyteen.

Retkellä Laatokan Valamossa

Lassi Hakulinen

Kun samaan pakettiin yhdistetään lähes vuosituhantinen luostarihistoria, ainutlaatuinen järvi- ja erämaaluonto ja oman lähihistoriamme sotamuistot, on matkakohteen nimi Valamo. Pohjoisen Laatokan upea saarihelmi tarjoaa asiasta kiinnostuneelle opastettujen seuramatkojen ohella myös mahdollisuuden erittäin mielenkiintoiseen omatoimiseen retkeilyyn.

Laivalla tunturiin

Matti Rekola

Ruijan pitkillä niemillä on hienoja vaellusmaastoja, kiinnostavia nähtävyyksiä, vanhoja kalastajakyliä, sotamuistoja ja kaunista luontoa. Ylängöllä kulkiessa näkee molemmin puolin kimaltelevan meren ja vaellus niemen kärkeen on kuin maan ääreen menemistä, sillä pidemmälle ei enää pääse. Erikoista on, että näihin vaellusmaastoihin voi matkustaa laivalla.

Norjan Jotunheimen: Jättiläisten koti

Eija Väliranta

Jotunheimenin kansallispuisto on Norjan suosituin vaelluskohde ja vuosi vuodelta se houkuttelee yhä enemmän myös ulkomaisia turisteja. 1 145 neliökilometrin tunturialue pitää sisällään jäätiköiden muovaamia kalliomuodostelmia, korkeuseroiltaan huimia laaksoja ja taivaisiin kohoavia vuorenhuippuja. Ei ihme, että muinoin alueella uskottiin asuvan jättiläisiä.

Kaskelottisafari Norjassa

Jarno Pääkkönen

Aurinko värjää merenpinnan turkoosiksi. Laivan keulan edessä kaskelotti lipuu majesteetillisesti pinnan tuntumassa ja ilmassa tuoksuu sen suolansekainen hengityshöyry. Aika on pysähtynyt kasvoille oivaltavaksi hämmästykseksi. Sitten kaskelotti nostaa valtavan pyrstönsä korkeuksiin ja sukeltaa Pohjois-Atlantin pimeyteen.

Kebnekaise – Ruotsin katolla

Kari Vainio

Kebnekaise, Ruotsin korkein tunturi, kohoaa 2 111 metrin korkeuteen. Oman Haltimme huippu on sitä lähes 800 metriä matalampi. Vaellusseutuna Kebnekaise tarjoaa puitteet monenlaiseen retkeilyyn. Sieltä löytää oikeastaan kaikkea muuta paitsi erämaan rauhaa.

Reittejä huipulle

Kari Vainio

Kebnekaiselta ei löydy kunnollista reittiopasta eli topoa, joten tässä esitellään muutama reitti huipulle.

Venäjän mahtavat erämaatRetkellä Laatokan ValamossaRuija – Laivalla tunturiinNorjan Jotunheimen – jättiläisten kotiKaskelottisafari NorjassaKebnekaise – Ruotsin katollaReittejä Kebnekaisen huipulle