Kuva: Panu Orell

Riisitunturi on todellinen talviretkeilijän paratiisi, mutta maineeltaan se on jäänyt Koillismaan kahden kärkikohteen, Syötteen ja Oulangan kansallispuiston varjoihin. Aivan suotta.

Panu Orell

Riisitunturi ja tunturista nimen itselleen saanut kansallispuisto sijaitsevat Posion kunnassa Etelä-Lapin ja Koillismaan rajaseudulla. Sen välittömässä läheisyydessä ei ole Iso-Syötteeseen tai Rukaan verrattavissa olevaa suurta hiihtokeskusta, mikä on todennäköisesti säästänyt alueen suurimmilta matkailijamassoilta.

Riisitunturin eteläpuolella on kuitenkin pienimuotoinen, mutta olosuhteiltaan asiallinen Kirintövaaran hiihtokeskus.

Talvisista vaara-, suo- ja metsämaisemista pitäville sekä hiihtokeskusten pahimman humun ulkopuolelle haluaville Riisitunturi on ehdottomasti suositeltava retkikohde. Se sijaitsee kätevästi Iso-Syötteen ja Rukan puolivälissä kelvollisten kulkuyhteyksien varrella.

Alueelle on helppo tehdä päiväretki vaikkapa Rukalta, mutta Riisi tarjoaa mahdollisuuksia myös 2-4 vuorokauden hiihtovaelluksille.

Kuva: Panu Orell

Kynttiläkuusikoita ja rinnesoita

Riisitunturin alue on kooltaan reilut 100 km2 ja se muodostuu kahdesta toisiinsa rajoittuvasta luonnonsuojelualueesta, Karitunturin soidensuojelualueesta ja Riisitunturin kansallispuistosta. Suojelualueita hallinnoi ja niiden ylläpidosta vastaa Metsähallitus.

Riisitunturille luonteenomaisen ulkoasun antavat kirveenkoskemattomat kynttiläkuusikot sekä Suomessa harvinaiset rinnesuot.

Rinnesuot loistavat Riisin talvisessa maisemassa laajoina avonaisina kenttinä, mutta tavallisista soista poiketen ne ovat hyvinkin kaltevia. Rinteiden suojuotteja pitkin on hiihtäjän helppo liikkua. Ne toimivat myös luonnon muokkaamina laskettelurinteinä.

Kansallispuisto on miltei kokonaan yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella ja korkeimmat vaarat nousevat liki 470 metrin korkeuteen, siis melkein samalle tasolle kuin Rukatunturin huippu.

Korkeimpien vaarojen laet ovat lähes puuttomia ja niiltä aukeavat silmänkantamattomat järvi- ja metsämaisemat. Huikeimmat näkymät paljastuvat katsottaessa Riisitunturin laelta etelään Yli-Kitkajärven suuntaan.

Vaarojen välissä on upeita laaksoja, joita hallitsevat pitkänomaiset suojuotit sekä kiemurtelevat metsäpurot. Yksi hienoimmista on Riisisuon laakso, jonka molemmin puolin kohoavat varsin jyrkkäreunaiset vaarat.

Menneiden aikojen laajamittaisesta niittytaloudesta muistuttavat soilla ja puronvarsilla seisovat vanhat ladot, jotka puurakenteisina ovat pikkuhiljaa sortumassa suon silmään.

Eläimistöltään Riisin alue on tyypillistä Etelä-Lappia. Puiston alueella laiduntavat niin hirvet kuin porot ja suurpedoistakin saadaan havaintoja lähes vuosittain.

Talviretkeilijälle alueen näkyvimmät eläimet ovat kuukkeli ja metsäkanalinnut. Aivan hiihtäjän suksenkärjiltä lumikiepistä ilmaan säntäävä metso on pysähdyttävä elämys.

Kuva: Panu Orell

 

 

Tämä on lyhennelmä Panu Orellin artikkelista Tykkylumen valtakunta Riisitunturi (Erä 1-2/2011).

Voit ostaa koko artikkelin tästä, hinta 3 €. Artikkeli on pdf-formaatissa.

Kestotilaajat voivat lukea artikkelin ilmaiseksi kirjautumalla palveluun asiakastunnuksellaan.

 

 

Tykkylumen valtakunta Riisitunturi