Kaamosvaeltajan opas sisältää mainiota vinkkejä kaamosvaeltajille. Tupla-artikkeli yhden hinnalla!
Opas julkaistiin Erä-lehdessä 14-2007. Tupla-artikkeli maksaa 3 euroa (kestotilaajille ilmainen). Voit ladata artikkelin tekstin lopusta.
Kaamosta etsimään
Pertti Rovamo
Lapin vaellusretkeily sai alkunsa 1930-luvulla maalis-huhtikuun hangilta. Kaamosvaellus löydettiin vuosikymmeniä myöhemmin ja koettiin alkuun äärimmäisyys lajiksi. Se on kuitenkin parantuneiden välineiden ansiosta aivan tavallisenkin retkeilijän toteutettavissa. Kannattaa käydä kokemassa.
Vähäisessä valossa erottuvat hiljaisuuden sävyt. Verkkaisen lumisateen äänettömyys sulkee sisäänsä. Pakkasyön kaikuvassa hiljaisuudessa hiihdät keskeltä orkesterin. Mitään et kylläkään kuule, mutta tunnet soinnin.
Lisäksi kaamosaamun sarastaessa ja tummuvassa illassa tunturissa hiihtävä voi kokea toisenkin värileikin. Tummansinisen taivaanlaen alapuolelle syttyy joskus syvän punainen raita, kuin rakovalkean pienten liekkien rivi.
Ei ruska ole ainoa vuodenaika, josta saamelaisten kansallispukujen voimakkaat värit ovat peräisin.
Retkelle pimeään ja pakkaseen
Pertti Rovamo
Jos olet kiinnostunut vaeltamaan Lapissa kaamosaikaan, se on täysin toteutettavissa oleva haave ensikertalaisellekin. Jonkinlainen vaelluskokemus on hyvä olla olemassa entuudestaan, sillä aivan alkeita ei kannata opetella pimeässä ja pakkasessa.
Tärkein ero muuhun vaeltamiseen nähden on valon puute. Kaamos ei kuitenkaan merkitse täydellistä pimeyttä; ei edes pimeän kuun aikaan pilvisenäkään yönä.
Opettele ennen vaellustasi liikkumaan ilman valoja. Taitoa voi harjoitella missä tahansa, missä ei ole katuvaloja. Ei sitä varten tarvitse mennä Lappiin. Se taito tekee suunnistamisesta paljon helpompaa.
Otsalampun loisteessa ei näe kuin muutaman metrin eteensä. Otsalamppua tarvitaankin lähinnä leiriaskareissa ja kämpillä.
Opettele etukäteen myös suunnistamaan pimeässä. Esimerkiksi etäisyydet näyttävät erilaisilta. Usein myös korkeuserot.
Vaeltaessasi käytä tarkasti hyödyksi valoisa aika. Lähde liikkeelle heti, kun päivä alkaa sarastaa. Pimeässä suunnistaminen ja hiihtäminen on joka tapauksessa selvästi hitaampaa kuin heikossakin päivänvalossa.
Jos mahdollista, ajoita retkesi täyden kuun aikaan. Ne kaksi viikkoa, jotka osuvat täyttyvälle ja vähenevälle puolen kuun jaksolle, ovat retkeilijän kannalta selvästi valoisampia kuin pimeän kuun (uudenkuun) kahta puolta olevat kaksi viikkoa.
| Artikkeli maksaa 3 (kestotilaajille ilmainen) |
