Erän suuri jigiopas vuodelta 2009 käsittelee jigausta kattavasti ja värikkäästi. Tarjolla on vinkkejä, vertailuja ja esittelyjä yhteensä 15 artikkelin verran!

Erän suuri jigiopas on julkaistu Erä-lehdissä 9, 10, 11 ja 13-2009. Voit ostaa artikkelit (pdf) tämän tekstin lopusta. Kestotilaajat voivat ladata artikkelit ilmaiseksi.

Osa I – Jigiperusteet

6 erillistä artikkelia

Jigipedia

Niko Satto

Jigikalastuksen perusasioiden oppiminen moninkertaistaa saaliin nopeasti, mutta taitavaksi jigaajaksi tuleminen vaatii paikkatuntemusta, hyvää ja kattavaa välineistöä – ja ennen kaikkea kalastustunteja.

Aloittelevan jigikalastajan tavallisin virhe on huono paikan valinta. Kun haukiuistinta on tottunut heittämään kaislikon reunassa, myös jigiharrastus aloitetaan samasta paikasta.

Kaislikon reunastakin voi saada kalan, mutta jigaajan ykköskohde se ei yleensä ole. Moni kaislikonreunassa jigin heittämisen aloittanut on tuominnut nämä omalla osa-alueellaan aivan ylivoimaiset vieheet täysin turhiksi – huomatakseen ehkä muutaman vuoden päästä erehtyneensä pahemman kerran.

Kaloja, matoja vai hybridejä?

Peter Lahti, teksti
Jari Tuiskunen, kuvat

Asetelma kala- ja matojigien, joihin luen tässä perinteiset sirppipyrstöiset mallit, välillä on lähes sama kuin suomalaisille tutumpi kinastelu pystypilkin ja tasapainon kalastavuudesta.

Soppaa hämmentämään ovat ilmestyneet hybridit, joissa kalajigin runkoon on lisätty sirppipyrstö. Varsinkin pienempi kokoisina nämä hybridit ovat tavallisia kalajigejä eloisampia vedessä. Pyrstöt heilahtavat pienenkin lyijypään upottamina herkästi. Parhaisiin kalastustuloksiin näiden hybridien kanssa olen päässyt keskikesän kalastuksessa.

Kalastussyvyydet ovat kuhan kalastuksessa kesällä usein 6-10 metrin tuntumassa ja etenkin Jig-A-Jo Triple Tail Minnow -jigit ovat keskikesällä miellyttäneet kuhia. Ajoittain isohkot, viiden kilon molemmin puolin olevat hauetkin iskevät hybrideihin.

Väri saa kuhan värisemään

Vuosia sitten kävin ostoksilla helsinkiläisessä kalastustarvikeliikkeessä hankkimassa jigihäntiä. Kyselin myyjältä eräiden sirppipyrstöisten jigien väriskaalan kapeudesta. Sain tuolloin tylyn vastauksen: ”Pyrstön värillä ei ole mitään väliä, jos jigi osataan uittaa kuhalle”.

Omat kokemukseni jigivärien vaikutuksesta saaliin määrään ovat murskaavan erilaiset. Räikeimpänä esimerkkinä tietyn värin ylivoimaisesta toimivuudesta muihin nähden voidaan pitää Avocado Red Flaken toimivuutta taannoisena kesäpäivänä Kirkkonummen vesillä.

Kuhat menivät aivan sekaisin nähtyään tämän väriyhdistelmän. Niiden iskuhalukkuus hämmensi minuakin niin paljon, että innostuin hieman testailemaan.

Jigivärien rajaton maailma

Tom Berg

Jigivärien maailma on rajaton. Valmistajat yhdistelevät perusvärejä ja hileitä mielipuolisesti keskenään, mikä aiheuttaa kalastajalle paljon mietittävää. Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttavat lähellä toisiaan olevat vaihtoehdot, mutta vaikeissa olosuhteissa juuri pienet erot vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen.

Ottijigin etsintä saattaa olla ajoittain varsin tuskallista jopa edistyneemmälle jigikalastajalle. Kaavoihinsa kangistuneina jigaajat käyttävät paljon saman värin eri variaatioita ja syyttävät kaloja yhteistyöhaluttomuudesta.

Kapea-alaisuus ilmenee esimerkiksi itsepintaisena uskomuksena jonkin yksittäisen värin ylivoimaisuudesta, jolloin sitä pitää olla mukana jokaisessa tarjotussa vaihtoehdossa. Yleensä maagisen leiman saanut väri on räikeä, joka erottuu hyvin vedessä, malliesimerkkinä kuhajigaajien lempilapsi chartreuse.

Jigivärit ja Nappikeli-kalastustaktiikka

Tom Berg

Ympäristö jigaajan ympärillä muuttuu jatkuvasti muutenkin kuin vain paikkaa vaihtamalla. Yleisimmin kesken kalastuspäivää muuttuvat valaistusolosuhteet.

Auringon taittuminen mailleen tapahtuu yleensä sen verran verkkaisesti, että jigaaja pystyy seuraamaan valon muutoksen vaatimia jigivärin muutoksia.

Haasteellisempi tilanne syntyy, jos valo muuttuu nopeasti esimerkiksi säärintaman myötä. Äkkiä lisääntyvä tai vähenevä valo aiheuttaa sen, että vielä hetkeä aiemmin kalojen riepottelema jigi alkaa uida kaikessa rauhassa.

Perusideana on, että jigiväriä tummennetaan valon vähetessä ja vastaavasti vaalennetaan, kun pilviverho repeää ja aurinko rupeaa paistamaan. Kymmenen metrin syvyydessä selviää ehkä hienosäädöllä, mutta viiden metrin syvyysalueella täytyy tehdä jo radikaaleja muutoksia.

Jämäkkä ja tunnokas: Jigivapa kuhalle ja ahvenelle

Jari Tuiskunen

Vapojen testaaminen on haasteellista. Varmasti vavoissa on eroja, isojakin. Mutta mikä on hyvä ja mikä huonompi ominaisuus, siitä päättäminen ei ole aivan yksinkertainen juttu.

Uusimmat kelaustyökalut jigaukseen

Jari Tuiskunen

Jigittely vaatii omanlaisensa välineet, kuten kaikki muutkin kalastusmuodot. Tässä testissa yritämme löytää ahvenen ja kuhan jigittelijälle parhaat mahdolliset työkalut uusimmasta kelatarjonnasta.

Osa II – Jigipaikat

Kolmen artikkelin kooste

Lappajärveltä saa huikeita jigisaaliita

Peter Lahti

Etelä-Pohjanmaan suurin järvi on tunnettu vahvasta ahven- ja muikkukannastaan. Se on erittäin suosittu talvikalastuspaikka, etenkin ahvenen pilkkijöiden keskuudessa, mutta myös oiva kohde jigaajalle.

Kyrösjärvi jigaajan ykköskohde

Peter Lahti, teksti
Jari Tuiskunen, kuvat

Tummavetinen Kyrösjärvi on parhaita jigikohteitamme. Saalisvarmuudella mitattuna se saattaa olla jopa aivan piikkipaikalla. Seuraavilla nikseillä jokaisella yritteliäällä jigaajalla on mahdollisuus päästä siellä kalan makuun.

Jigejä virroille ja järville

Juha Happonen

Saaliskuhien keskipaino on sisävesillä yleensä merialueisiin verrattuna selvästi suurempi. Kun merellä jigikuhat harvoin ylittävät 40 cm:n rajan, joka on monin paikoin myös alamittana, ovat monella järvellä saaliskuhat keskimäärin 42-46-senttisiä.

Osa III – Drop Shot -jigaus

Artikkeli sisältää 2 juttua ja vertailutestin

Jari Rannisto

Drop Shot – pohjapainojigaus

Ilmaston lämmetessä lisääntyvä vesikasvillisuus voi hankaloittaa viehekalastusta. Mutta siihenkin on jo keksitty lääke – pohjapainojigaus.

Hyvän drop shot -vavan ainekset

Jigikalastuksen kulmakiviä on hyvä tuntuma vedenalaisiin tapahtumiin. Mitä huonompi syönti, sitä tärkeämpää on tuntea viehettä varovaisesti tavoittelevan kalan aikeet. Pohjapainojigaus ei näiltä osin eroa muusta jigaamisesta.

Drop shot -vavat vertailussa

Testissä arvioitiin vapojen soveltuvuutta pohjapainojigaukseen. Arvostelukohteina olivat aihion toiminta kalastettaessa ja kalaa väsytettäessä sekä kahvan toteutus kalastusmukavuuden ja -tuntuman kannalta.

Osa IV – Pystyjigaus

Artikkeli sisältää 2 juttua ja vertailutestin

Jari Rannisto

Pystyjigausta veneestä

Vertikaali- eli pystyjigaamisesta on tullut huippusuosittua Keski-Euroopassa ja Ruotsissa ja näyttää vahvasti siltä, että tauti iskee seuraavaksi Suomeen. Jo tänä vuonna maahantuojat ovat panostaneet tosissaan välineistöön ja tarjolla ovat lähes kaikki suositut merkit.

Hyvä vapa on kevyt ja tunnokas

Keveys on ehdoton edellytys pystyjigaamiseen tarkoitetulle vavalle. Keveydestä huolimatta aihioon on silti saatava myös riittävästi tunnokkuutta, jotta se välittää kunnolla siiman kautta tulevat viestit.

Pystyjigausvavat vertailussa

Testiin kelpuutettiin karsinnan jälkeen 17 vapaa, joista hyrräversioita oli kuusi ja loput 11 haspelivapoja. Käytännössä erot ryhmien välillä painottuivat lähinnä kahvan rakenteisiin. Esimerkiksi Big Fish Tacklen vavoissa sekä rengastus että aihio olivat molemmille kelatyypeille täsmälleen samanlaiset.

JigipediaKaloja, matoja vai hybridejä?Jigivärien rajaton maailmaJigivärit ja Nappikeli-kalastustaktiikkaJämäkkä ja tunnokasVertailussa jigikelat ahvenelle ja kuhalleJigipaikatDrop shot -jigausPystyjigaus