Erän numeroissa seurattu kalastusavustaja Arto Kojon kalavene on nyt täyttänyt kymmenen vuotta ja siirtynyt ansaitsemaansa eläkeikään. Mitä ongelmia osui kohdalle ja mitä koko lysti on tullut maksamaan?

Pakettiin kuuluivat viisimetrinen Buster L -avovene, Yamaha 50 EATL -nelitahtikone, tuohon aikaan merkittävän suuri määrä erilaista vene-elektroniikkaa sekä jarrullinen Vihe 850J -traileri. Kaikki laitteet ovat alkuperäismuodossaan olemassa, mustavalkoinen kaikuluotain tosin jo toisessa veneessä.

Tässä artikkelissa näkökulma on veneen elinkaari kokonaisuutena. Mitä kalastusveneily maksaa, kun kaikki kulut ovat tarkasti muistissa. Lisäksi kerrataan suurimmat ja näin jälkikäteen jo hymyilyttävät vahingot, ongelmat ja tapahtumat, vaikka pelkkien ongelmien kertominen ei näin hyvin palvelleelle veneelle reilua olekaan.

Veneily on tunnetusti jopa niin kallista, että useimmat veneilijöistä eivät sitä edes tiedä. Paljon vesillä käymällä voi päiväkohtaisia kustannuksia hiukan alentaa, mutta ainoa keino pysyvästi ja merkittävästi alentaa venekuluja, on yksinkertaisesti olla kirjaamatta kaikkia niitä ylös.

Itse olen toiminimeni vuoksi joutunut laskemaan jokaisen euron ja koostamaan tiedot vuosittain mm. veroilmoitukseen, joten kulut ovat kiusallisen tarkasti tiedossa. Koska olen ollut onnekas isojen ongelmien vähäisen määrän kanssa, ja koska käyttötunteja tulee varsin runsaasti, laskelmaa voi pitää esimerkkinä siitä, mitä aktiivinen kalastusveneily saattaa halvimmillaan maksaa.

Pääomakuluja veneestä on ollut hyvin maltillisesti laskettuna 16875 euroa. Tuon verran on menetetty veneen, koneen ja trailerin hankintahintana ja korkotuloina kaikesta muusta.

Vakuutuskuluja on ollut yhteensä 2578 euroa. Huoltokulujen osuus on 7502 euroa, mikä sisältää myös trailerin huollot ja katsastukset, polttoainetta on ostettu 11997 eurolla ja muita kuluja on kertynyt 3781 €.

Yhteensä venekuluja on ollut kymmenessä vuodessa noin 42700 euroa. Jyvitettynä käyttöpäiville se tekee 55 euroa per jokainen kerta, kun koneen virta-avaimesta aamulla käännetään. Tämä on siis vain hyvin aktiivisen käyttäjän arvo. Aktiivisella kalastuskäyttäjällä bensakulut laskevat jyrkästi, mutta muut kulut paljon loivemmin, ja silloin jokaisen venepäivän hinnaksi tulee noin 80-100 €.

Voisi olettaa, että vanhuuttaan kone ryhtyisi kuluttamaan enemmän, mutta näin ei ole tapahtunut, vaan kulutus pysyi kymmenen ensimmäistä vuotta tasaisessa 36-38 litran haarukassa per 100 km.

Suurempi merkitys on kuormalla. Erityisesti kolme henkeä kuluttaa paljon, kun kahva on oltava pohjassa jokaisena siirtymismetrinä.

Vasta viimeisen vajaan vuoden aikana, kun merkkihuolto ei ole kyennyt saamaan konetta hetkeksikään sen alkuperäiseen kuntoon, on vuosikulutuskin noussut jyrkästi.

Vuonna 2009 se oli peräti 43 litraa satasella ja alkuvuonna 2010 noin 40 litraa. Bensakulut vuodessa nousivat pahimmillaan 15%, kolmisen sataa euroa vuodessa.

Bensakulujen osuus veneen kokonaiskulusta on erittäin suurella käytöllä ollut noin 30%, mutta normaalilla vähäisellä käytöllä tuo osuus lienee vain 10-15%.

Kun kaverukset lähtevät kalaan ja bensat pistetään normaalisti puoliksi, veneen omistaja maksaa päivän kuluista itse asiassa jopa 95%. Bensan osuus kalaretken todellisista kuluista on matkustajille niin vähäinen, ettei kuskin kannata sitä oikein periäkään, vaan enemmänkin iloita kaveriseurasta.

Arto Kojo

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Erä-lehdessä 13/2010. Voit ostaa artikkelin pdf-formaatissa alta.

 

 

Kalavene eläkeiässä