Tällä nimellä on ilmestynyt pari kirjaa aikaisemminkin. Nyt on erotukseksi pantu tarkennin ”WSOY:n suuri metsästyskirja”.
Esipuheen mukaan kyseessä on Pohjolan oloihin räätälöity teos, eli Ruotsi-Norja-Tanska-Suomi. Käytännössä kirja on Ruotsi-vetoinen, sillä Sten Christoffersson ja muutama muu ruotsalainen ovat kirjoittaneet valtaosan.
Suomalainen Jörgen Hermansson on kirjoittanut luvun Suomen valkohäntäpeurasta ja supikoirasta, norjalainen Ole Kirkemo on kirjoittanut luvun Norjan villipeurasta, Ole Andreassen Tanskan rannikko- ja merilinnustuksesta.
Eihän siinä mitään. Riistakannat ovat melko lailla samanlaiset, mutta kulttuureissa ja lainsäädännössä on eroavaisuuksia.
Valokuvien osalta kirja on demokraattisempi. Ja korkeatasoisia valokuvia todella riittää, arviolta 600-700. Mukana on myös suomalaisia kuvia meidän olosuhteistamme. Kolme suomalaista koirarotua on mainittu kuvin ja tekstein.
Oma lukunsa ovat ruotsalaisen Lennart Molinin piirrokset, joita olen aina ihaillut. Yksinkertainen on kaunista. Jälleen kerran todistetaan, että hyvä piirros on sata kertaa parempi kuin huono valokuva.
Paikallisilta metsästysjärjestöiltä on pyydetty tietoa, ja niinpä MKJ:n Klaus Ekmankin on mainittu krediteissä. Lukemisessa on kuitenkin oltava tarkkana. Kirjassa käsitellään esim. vesilintumetsästystä moottoriveneestä. Täytyy toivoa, että lukija huomaa muutamaa sivua aiemman otsikon ”Tanskan rannikkolinnustus”, sillä Suomessa moottorivoimalla metsästäminen on kielletty.
Sama ongelma toistuu kirjassa muuallakin. Sivulla 240 kuvaillaan taivaanvuohijahdin jännittävyyttä. Jännittävää kieltämättä, varsinkin kun kyseinen lintu on meillä ollut vuosikaudet rauhoitettu. Tästä ei tekstissä ikävä kyllä mainita sanallakaan.
Metsästys ja riista kattaa valtaosan teoksesta, 173 sivua. Aseista on 38 sivua, ampumisesta 13. Haulikonpatruunat on esitelty hyvin, myös useimmat lyijyä korvaavista materiaaleista.
Kivääriä nimitetään luodikoksi, vieläpä makasiiniluodikoksi. Ampuma-aselaissa puhutaan kivääristä, joka mielestäni on riittävä referenssi. Sama peli termissä puoliautomaatti, sillä laissa puhutaan itselataavasta.
Aseiden huolto on jätetty tästä kirjasta kokonaan pois.
Patruunavaatimukset vaihtelevat Pohjoismaissa, joten neljän maan määräykset on eritelty. Tästä on hyötyä, jos lähtee naapuriin jahtiin. Samoin tekstissä on mainittu, jos jossain maassa tietty ampuma-ase on poikkeavasti sallittu tai kielletty.
Kiikaritähtäimien osiossa löytyy taulukko, joka perustuu amerikkalaiseen tutkimukseen näkökyvystä iän funktiona. Sen mukaan suuri objektiivin halkaisija luo kyllä sitä kuuluisaa ”valovoimaa”, mutta ikääntynyt silmä ei enää pysty käyttämään kaikkea hyväksi.
Esimerkiksi 60-70-vuotias on maksanut mansikoita 56 mm:n objektiivilla varustetusta kalliista kiikaritähtäimestä, mutta hänen silmänsä kykenee käyttämään ainoastaan 40-millisen suomaa valovoimaa. Mielenkiintoista.
Kirjan ulkoasu ja painotyö on erittäin huolellista työtä ja täysin hovikelpoista ”lahjaluokkaa”. On vain pikkukateellisena todettava, että kyllä ne ruotsalaiset osaavat.
Aloittelevalle metsästäjälle voi sanoa, että tämä kirja jatkaa siitä, mihin Metsästäjän Opas jäi. Teokset eivät ole toisiaan korvaavia eivätkä toisiaan poissulkevia.
WSOY:n suuri metsästyskirja:Sten Cristoffersson, 272 sivua, WS Bookwell Oy 2007
Pekka Suuronen
